Perhehoidossa lähtökohtana ovat lapsi ja hänen oikeutensa perheeseen, läheisiin ihmissuhteisiin, pysyvyyteen ja turvallisuuteen. Perhehoitajan rooli on tärkeä lapsen osallisuuden mahdollistajana ja turvallisuuden luojana. Myös kehitysvammaisten perhehoidossa laadukas hoito ja tuki perustuvat lapsen ja perheen yksilölliseen tarpeeseen, joiden muuttumisen seuraamisen myötä tukea kehitetään vastaamaan tarpeita. (Heino & Säles 2017, 4, 50.)
Yleissopimuksen lapsen oikeuksista (60/1991) mukaan osallisuus on yksi lapsen perusoikeuksista ikään ja vammaisuuteen katsomatta. Osallisuus on kuulumisen tunnetta yhteiskuntaan ja yhteisöön. Se on omasta sitoutumisesta nousevaa omaehtoista toimimista ja vaikuttamista omaan elämään. Se näyttäytyy arjen sosiaalisissa suhteissa, vuorovaikutuksessa, kuulluksi tulemisessa ja omaan elämään vaikuttamisessa. (Särkelä-Kukko 2014, 35‒36.)
Laadukkaassa perhehoidossa lapsen osallisuutta turvattaessa huomioidaan sekä lapsen etu, ikä, kehitystaso että toimintakyky. Laadukas perhehoito tukee lapsen kehitystä, hyvinvointia ja vanhempien jaksamista ylläpitäen lapsen osallisuutta ja toimintakykyä. (STM 2017, 11‒12.)
Aikuinen lapsen osallisuuden mahdollistajana
Osallisuuden edistäminen edellyttää perhehoitajalta tietoa ja taitoa lapsen oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteiden tukemisessa. (STM 2017, 12.) Lapselle tulee vammaisuudesta huolimatta tarjota mahdollisuuksia kokeilla kiinnostavia asioita ja oppia elämää kokemuksen opettaessa turvallisen aikuisen tukiessa. (Pietiläinen 2014, 27.) Vammaisen lapsen tulee saada elää samojen reunaehtojen myötä kuin muiden lasten. Hänellä on sama tarve ja oikeus osallistumiseen, jonka myötä yhteiskunnassa tulee korostaa yhdenvertaisuutta. (Ahola & Pollari 2018, 6.)
YAMK-opinnäytetyönä toteutettiin tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli edistää kehitysvammaisten lasten ja nuorten osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumista osana laadukasta perhehoitoa. Tarkoituksena oli tuoda esiin perhehoitajien näkemyksiä osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta toteuttavista tekijöistä ja pohtia, millä tavoin näitä voidaan lisätä ja edistää perhehoidossa. Tavoitteena oli tuottaa malli laadukkaan perhehoidon työkaluksi. Kohdeorganisaationa toimi Eteva-kuntayhtymän perhehoitoyksikkö. Taustalla oli työelämälähtöinen tarve kartoittaa alle 25-vuotiaiden kehitysvammaisten lasten ja nuorten osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumista perhehoidossa. (Jyry 2022, 12.)
Tulosten myötä syntyi Osallisuuden laatukukkanen -malli kehitysvammaisten lasten ja nuorten laadukkaan perhehoidon työkaluksi. Malli tuo esiin perhehoidossa osallisuutta toteuttavat yhdeksän tekijää, joita ovat arki, ystävät ja läheiset, koulu, harrastukset, sisarussuhteet, kommunikointi, oma identiteetti, rahankäyttö ja turvallisuus. Tekijöiden huomioiminen edistää osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. (Jyry 2022, 44.)
Kirjoittajat
Taija Jyry valmistuu sosionomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutuksesta.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.
Lähteet
Ahola, S. & Pollari, K. 2018. Lapsella on oikeus osallisuuteen – vammaisuudesta riippumatta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-999-6
Heino, T. & Säles, E. 2017. Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito. Kohti perhehoidon laadun vahvistamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 20/2017. Viitattu 21.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-857-9
Jyry, T. 2022. ”Osallisuuden laatukukkanen” Malli kehitysvammaisten lasten ja nuorten laadukkaan perhehoidon työkaluksi. Sosionomi YAMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526355
Pietiläinen, E. 2014. Yhteistoiminta ei pelaa vieläkään? Teoksessa Korkalainen, P. (toim.) Arvokas arki lapselle! Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. Jyväskylä: Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö. Viitattu 21.11.2022. Saatavissa https://docplayer.fi/1998466-Arvokas-arki-lapselle.html
STM. 2017. Perhehoitolain toimeenpanon tuki. Hyvä perhehoito -työryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:25. Viitattu 21.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3875-5
Särkelä-Kukko, M. 2014. Osallisuuden eriarvoisuus ja eriarvoistuminen. Teoksessa Jämsén, A. & Pyykkönen, A. (toim.) Osallisuuden jäljillä. Saarijärvi: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Viitattu 21.11.2022. Saatavissa https://www.pksotu.fi/pksotu/wp-content/uploads/2018/02/oSallisuuden-j%C3%A4ljill%C3%A4-verkkoversio-pakattuna-16052014.pdf
Yleissopimus lapsen oikeuksista 60/1991. Finlex. Viitattu 21.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2#idm45949345597344
