Hoidossa tapahtuneiden virheiden ja syntyneiden haittojen korjaamiseen kuluu jopa 13 % terveydenhuollon kustannuksista, näistä 9 % olisi ollut todennäköisesti estettävissä (OECD 2020).
Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan korkean elintason maissa joka kymmenes potilas saa haittatapahtuman sairaalahoidon aikana (Potilasturvallisuus ensin 2009, Helovuo ym. 2011, Sosiaali- ja terveysministeriö 2022). Valtiontalouden tarkastusviraston asiakas- ja potilasturvallisuuden tarkastusraportin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon haittojen ja vahinkojen kustannukset voivat olla kansallisesti jopa miljardin euron luokkaa vuosittain. Haitat ja vahingot aiheuttavat inhimillistä kärsimystä asiakkaille, potilaille sekä heidän lähipiirilleen. Kärsijöinä ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, ja tapahtunut uhkaa pahimmillaan jopa heidän työkykyään. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)
Oppimis- ja turvallisuuskulttuuri keskiöön
Asiakas- ja potilasturvallisuuden opetuksen ja koulutuksen on keskityttävä järjestelmätason virheiden tunnistamiseen ja niiltä suojautumiseen sekä autettava ammattilaisia tunnistamaan oma roolinsa osana kokonaisturvallisuutta. Uudet työntekijät tulee perehdyttää kattavasti sekä pidempään työssä olleille tarjota täydennyskoulutusta asiakas- ja potilasturvallisuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)
Jotta asia menee käytäntöön, tulee työyhteisössä olla positiivinen oppimis- ja potilasturvallisuuskulttuuri. Jokaisen tulee haluta oppia ja kääntää mahdolliset virheet oppimistilanteiksi. Näin syitä korjaamalla parannetaan asiakas- ja potilasturvallisuutta. (Otala 2014.)
![[Alt-teksti: Viisi nuorta henkilöä pienessä seminaarihuoneessa ideoimassa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/06/336_2022_LAB-kehittamassa-potilasturvallisuuden-koulutusmateriaalia-1024x595.jpg)
PEDA-Safety tuottaa koulutusmallin ja materiaalia
Valmisteltaessa hoitotyön opiskelijoille asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutuskokonaisuutta joulukuussa 2020 huomattiin, ettei kaikille avoinna olevaa sähköistä koulutusmateriaalia ole olemassa. Hankevalmistelu alkoi havaitun tarpeen pohjalta. Hankevalmistelussa ja hankkeessa käytetään apuna potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian 2017‒2021 (STM 2020) toimeenpanosuunnitelman liite 3:ssa määriteltyä Potilas- ja asiakasturvallisuuden perusosaamisen sisältöä.
PEDA-Safety -hanke (LAB 2022) toteutetaan LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä 1.1.2022-31.8.2023 välisenä aikana ESR-rahoituksen turvin yhteistyössä LABin Muotoiluinstituutin kanssa. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Eksote Etelä-Karjalan maakunnasta ja Harjun Terveys Päijät-Hämeestä. Hanketta LABin Hyvinvointi-yksikössä toteuttavat projektipäällikkö Jukka-Pekka Somera sekä asiantuntijat Heidi Lettojärvi ja Miia Tyrisevä-Ryösö.
PEDA-Safety -hankevahvistaa sote-ammattilaisten ja -opiskelijoiden digitaalisia taitoja sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamista. Hankkeessa kehitetään sähköinen koulutusmalli sekä koekäytetään vaaratapahtuman raportointijärjestelmän opetustyökalua.
Kirjoittaja
Miia Tyrisevä-Ryösö toimii lehtorina Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannan kampuksella. Hän on koulutukseltaan sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri.
Lähteet
Helovuo, A., Kinnunen, M., Peltomaa, K. & Pennanen, P. 2011. Potilasturvallisuus. Potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Fioca Oy, Helsinki.
LAB. 2022. PEDA-Safety. Hanke. Viitattu 18.5.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/peda-safety
OECD. 2020. The Economics of Patient Safety. From analysis to action. Viitattu 18.5.2022. Saatavissa https://www.oecd.org/health/health-systems/Economics-of-Patient-Safety-October-2020.pdf
Otala, L. 2014. Potilasturvallisuutta oppivassa sotessa. Duodecim 130/2014, 1742‒1743.
Potilasturvallisuus ensin. 2009. Hoitotyön vuosikirja 2009. Sairaanhoitajaliitto. Helsinki: Fioca Oy.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017‒2021. Toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:1. Viitattu 18.5.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4133-5
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022‒2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:2. Viitattu 18.5.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8464-6
