Suomi on kokoonsa nähden urheilun mahtimaa. Asukaslukuun suhteutettuna ainoastaan Bahamasaaret ja Unkari ovat voittaneet Suomea enemmän kultamitaleja kesäolympialaisissa (Statista 2021). Urheilumenestys ei kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan se vaatii luonnollisesti pitkäjänteistä työtä itse urheilijalta, minkä takia menestys nopeasti mielletään yksilön henkisten ja fyysisten rajojen ylittämiseksi. Vähemmälle huomiolle jää usein ympäröivän yhteiskunnan vaikutus resurssien kuten valmennustiedon, harjoitusolosuhteiden, tai välineistön osalta. Tämä efekti on pitkään ollut näkyvissä ns. kolmansien maiden urheiluinfrastruktuurissa (Andreff 2006, 311).
Suomalaisen urheilijan tukijärjestelmä
Urheilun ja politiikan sekoittamista on julkisessa keskustelussa pyritty välttämään, mutta monet viime vuosien tapahtumat esimerkiksi jalkapallon tai jääkiekon MM-kisojen yhteydessä osoittavat, että todellisuus on monisyisempi (ks. esim. Gift & Miner 2017). Kaikki yli kolmekymppiset muistavat Itä-Saksan dopingohjelman, jolla pyrittiin luomaan kuva sikäläisestä systeemistä, joka tuottaa huippu-urheilijoita toisensa perään. Ovatpa paineet pärjätä näkyneet myös Suomessa, kuten Lahden dopingskandaalista muistamme.
Urheilumenestys ei siis ole täysin riippuvainen urheilijasta itsestään, vaan suurelta osin myös systeemin ja ympäröivän yhteiskunnan luomista rakenteista ja odotuksista. Suomessa valtakunnallisena toimijana huippu-urheilun menestyksen taustalla toimii Suomen Olympiakomitea ry noin 10 miljoonan euron vuosibudjetilla (Suomen Olympiakomitea 2024), jonka alla puolestaan Jyväskylän yliopiston yhteydessä Huippu-urheilun instituutti KIHU (2024).
![[Alt-teksti: hyllyssä on pinossa kellertäviä kahvimukeja, joiden kyljessä on teksti KIHU.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/02/115_2024_LAB-mukana-kansallisen-huippu-urheilun-kehittamisessa-1024x512.jpg)
KIHU:n tavoitteena on parantaa kansallisen huippu-urheilun menestystä muun muassa panostamalla monitieteelliseen tutkimukseen. Tätä tavoitetta varten KIHU on luomassa suomalaisen urheilun TKI-verkostoa, joka pyrkii lisäämään yhteistyötä tutkimuslaitosten, yritysten, lajiliittojen, valmentajien ja urheilijoiden välille. Lopputulemana pyritään luomaan suomalaiselle huippu-urheilulle sellaiset puitteet, joilla tuetaan menestystä yhä kilpaillummassa ilmapiirissä puhtain keinoin.
Samalla verkosto toimii katalyyttinä uusille Ouran tai Polarin kaltaisille kotimaisille liikunta-alan vienti-innovaatioille. LAB on osana LIUKAS-hankkeen verkostoa nähty toimijaksi, jonka KIHU on halunnut TKI-verkostonsa jäseneksi. LABilla on paljon osaamista hyvinvointiin liittyvän teknologian testaamisesta sekä kaupallistamisesta, mikä KIHU:n edustajan mukaan antaa LABille hyvän roolin verkostossa.
Verkosto on vielä nuori ja muodostuu vuoden 2024 aikana, mutta luotto LABin osaamiseen on hankittu jo pitkälti ennen sitä.
Jaani Väisänen, FT, työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.
Lähteet
Andreff, W. 2006. Sport in Developing Countries. Teoksessa Handbook on the Economics of Sport, Andreff, W. (toim.) Northampton, Massachusetts: Edward Elgar Publishing Ltd.
Gift, T., & Miner, A. 2017. “Dropping the ball”: The Understudied Nexus of Sports and Politics. World Affairs, 180(1), 127-161.
KIHU. 2024. Toiminta ja tavoitteet. Huippu-urheilun instituutti. Viitattu 12.2.2024. Saatavissa https://kihu.fi/keita-olemme/toiminta-ja-tavoitteet/
Statista. 2021. Average number of medals won per capita at the Summer Olympics from 1896 to 2020. Viitattu 12.2.2024. Saatavissa https://www.statista.com/statistics/1102056/summer-olympics-average-medals-per-capita-since-1892/
Suomen Olympiakomitea. 2024. Olympiakomitea pähkinänkuoressa. Viitattu 12.2.2024. Saatavissa https://www.olympiakomitea.fi/olympiakomitea/suomen-olympiakomitea-ry/
