Kotiutusprosessi alkaa siitä hetkestä, kun iäkäs henkilö tulee sairaalaan jatkuen aina jatkohoitopaikkaan tai kotiin pääsyyn saakka (Koski 2017, 16). Kotiutusten tavoitteena on edistää asiakkaan turvallista ja oikea-aikaista siirtymistä eri hoitoyksiköiden välillä tai kotiin. Parhaiten kotiutus onnistuu, kun sitä lähestytään useammasta näkökulmasta eri ammattiryhmien ja asiakkaan sekä läheisen kanssa yhteistyössä (Lämsä 2013, 109).
Kannustava läheinen voi edistää kotona selviytymistä
Kotiutustilanteessa läheisen mukanaolo edellyttää aina iäkkään lupaa (Palonen ym. 2020, 19). Läheisen läsnäolo tuo turvaa ja tukee itsenäisyyden saavuttamista kotiutumisen jälkeen (Allen ym. 2018, 522). Läheinen voi joko mahdollistaa tai rajoittaa iäkkään omaisensa kotiutumista. Läheisen tuki, kannustus ja käytännön apu tai sen järjestäminen lisäävät iäkkään luottamusta ja uskoa kotona selviytymiseen. Jos läheiset ovat kotiutusta vastaan, eivätkä usko sen onnistumiseen, myös iäkkään epävarmuus kotona selviytymiseen lisääntyy. (Järnström 2011, 121.)
Kotiutustilanteita leimaava tiedon ja yhteistyön puute hoitoyksikön taholta voi aiheuttaa omaisille epävarmuuden ja turhautumisen tunteita. Läheisten kokemus on, että vastuu tiedon saamisesta on heillä. Läheisillä on paljon tietoa iäkkäästä asiakkaasta ja osallistuminen kotiutuksen suunnitteluun koetaan tärkeänä. (Hvalvik & Reierson 2015; Sivertsen ym. 2018, 5.)
Vaativa rooli on joskus välttämätön
Sankari ja Vaaljoki (2022) tutkivat YAMK-opinnäytetyössään kotihoidon asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemuksia kotiutuksesta. Tutkimus toteutettiin soveltavana tutkimuksena, ja tutkimusote oli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Läheisten mukanaolo kotiutuksessa vaihteli, mutta koettiin tärkeänä niin asiakkaiden kuin läheisten osalta. Kaikki läheiset halusivat olla osallisena asiakkaan kotiutuksessa. Läheisten osallisuus kotiutuksessa toteutui puutteellisesti, mikä edellytti läheisiltä aloitteellisuutta. Aloitteellisuus koettiin kuormittavana, ja se aiheutti läheisissä kokemuksia läsnäolon vaativuudesta ja vaivana olemisesta. Vaativan läheisen roolia ei koettu mieleisenä, mutta asiakkaan edun takia se oli toisinaan välttämätöntä. (Sankari & Vaaljoki 2022.)
Läheiset toivoivat, että heidät huomioitaisiin kotiutuksessa keskustelun- ja tuen tarpeen vuoksi. He kaipasivat henkilöstöltä aitoa kohtaamista, ohjausta arjesta selviytymiseen sekä kotiutusasioiden läpikäyntiä. Asiakkaalle läheisen merkitys kotiutuksessa on iso turvallisuutta lisäävä tekijä ja läheisen läsnäolo helpotti kotiin tuloa. Voidaankin todeta, että läheisten osallisuutta ja asiantuntijuutta asiakkaan kotiutuksessa tulisi huomioida enemmän. (Sankari & Vaaljoki 2022.)
Kirjoittajat
Saija Sankari on syksyllä 2022 valmistuva ylemmän AMK-koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan asiakkuusjohtamisen koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Emilia Vaaljoki on syksyllä 2022 valmistuva ylemmän AMK-koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan asiakkuusjohtamisen koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Päivikki Lahtinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Allen, J., Hutchinson, A. M., Brown, R. & Livingston, P. M. 2018. User experience and care for older people transitioning from hospital to home: Patients’ and carers’ perspectives. Health expectations: an international journal of public participation in health care and health policy. 21 (2), 518–527. Viitattu 3.2.2022. Saatavissa DOI: 10.1111/hex.12646
Hvalvik, S. & Reierson, I. 2015. Striving to maintain a dignified life for the patient in transition: next of kin’s experiences during the transition process of an older person in transition from hospital to home. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being 10(1), 1–10. Viitattu 5.10.2021. Saatavissa DOI: 10.3402/qhw.v10.26554
Järnström, S. 2011. “En tiedä, mitä ne ajattelee mun kohtalokseni” Etnografinen tutkimus asiakkuudesta ja asiakaslähtöisyydestä geriatrisessa sairaalassa. Tampereen yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 4.10.2021. Saatavissa https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8508-4
Koski, J. 2017. Sairaalasta kotihoitoon. Toimintatutkimus kotiutusprosessin kehittämisestä lean-menetelmiä hyödyntäen. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 5.10.2021. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20170394
Lämsä, R. 2013. Potilaskertomus. Etnografia potiluudesta sairaalaosaston käytännöissä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.9.2021. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-839-1
Palonen, M., Kariniemi, K., Peltola, P., Pesonen, H-M., Rantanen, A. & Siira, H. 2020. Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta. Hotus-hoitosuositus. Viitattu 1.10.2021 Saatavissa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/12/netti-hoitosuositus-iaekkaeaen-kotiutuminen.pdf
Sabinevanerp. 2019. Kädet, vanha, vanhuus, eläkeläiset. Pixabay. Viitattu 7.8.2022. Saatavissa https://cdn.pixabay.com/photo/2019/07/17/19/17/hands-4344711_960_720.jpg
Sivertsen, D. M., Lawson-Smith, L. & Lindhardt, T. 2018. What relatives of older medical patients want us to know – a mixed-methods study. BMC nursing. Vol 17 (1), 1‒9. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa DOI: doi.org/10.1186/s12912-018-0304-0
Sankari, S. & Vaaljoki, E. 2022. Kokemukset kotiutuksesta: kotihoidon asiakkaan ja läheisen näkökulma. Ylempi AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Viitattu 7.8.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091120057
