Lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönottoon vaaditaan työntekijöiltä motivoitunutta asennetta, sitoutumista sekä innostumista mallin käyttöönottoa kohtaan (Lahtinen ym. 2017, 11). Yhteistyöllä ja verkostoitumisella pystytään mahdollistamaan lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta varhainen puuttuminen ja ehkäisevä toiminta. (Pätäri ym. 2018, 113.)
Lastensuojelutyön tiimeissä korostuu työskentelyn suuntaa antava vastuunjako, jolloin koko tiimi tuntee asiakkaan tilanteen. Tällöin yksittäisen työntekijän vastuu päätöksenteossa jakautuu ja asiakastapauksen tarkastelu ja tulkinta lisääntyy monesta eri näkökulmasta. (Aaltio & Isokuortti 2019a, 166.) Kuitenkin Koikkalaisen (2020, 61) sekä Aaltion ja Isokuortin (2019a, 92) tutkimuksissa nousi esille, että systeeminen työskentely on erillinen osa heidän työtään ja näin ollen vielä irrallinen ja juurtumaton.
Perheterapeuttien rooli systeemisessä mallissa
Perheterapeuttien rooli on melko häilyvä. Heidän rooliinsa liitettiin kokemus tiimin haavoittuvuudesta heidän alueellisen vähäisyytensä vuoksi. (Koikkalainen 2020, 62–63.) Pälve (2019, 48) nosti tutkimuksessaan esille, että perheterapeuttien pääasiallinen tehtävä systeemisessä tiimissä on systeemisen ja perheterapeuttisen ajattelutavan ylläpitäminen. Perheterapeutin resurssin saatavuus ja käytettävyys oli monin paikoin liian vähäinen. Tämä vahvistaa sitä, että perheterapeuttien rooli systeemisessä tiimissä on ulkopuolinen ja melko epäselvä.
Tiimimallin haasteet
Asiakkailla saattaa olla ennakkoluuloja systeemistä mallia kohtaan, jossa kokoontuu paljon eri alojen ammattilaisia. Totta on, että mitä enemmän eri ammattilaisia palaverissa on läsnä, sen huonommin asiakas saa yleensä äänensä kuuluviin. Voi myös olla, että perheen ja ammattilaisten kohdatessa ei aina onnistuta luomaan moniäänistä ja dialogista kohtaamista. (Reijonen, 2005, 79, 81.)
Mallin käyttöönotolla ei ole onnistuttu lisäämään lapsen kohtaamista ja osallisuutta toivotulla tavalla, vaikka luottamuksellisen asiakassuhteen luominen lapsen ja vanhempien kanssa on lähtökohta systeemiselle työlle. Tutkimuksissa nousi ilmi, että työntekijät toivoivat tilaa yhteiselle reflektiolle ilman asiakasta. Näin useampaa asiakastapausta olisi mahdollista käydä läpi ilman asiakasta pidetyissä kokouksissa. (Koikkalainen 2020, 62, 65.) Kuitenkin asiakastapaamiset ovat keskeinen tapa tehdä systeemistä asiakastyötä ja luoda sellainen konteksti, jossa asiakkaat haluavat ryhtyä työskentelemään systeemisesti. Aito kohtaaminen ja kuuleminen vaatisivat pienempiä asiakasmääriä. (Aaltio & Isokuortti 2019b, 15, 25–26.)
Mallin käyttöönottoa ja työskentelyä vaikeuttavat resurssien puuttuminen, kiire sekä liian suuret asiakasmäärät. Asiakaskohtaamiselle, systeemisten menetelmien käytölle tai suunnittelulle ei ole riittävästi aikaa, ja pienet henkilöstöresurssit sekä työntekijöiden vaihtuvuus sekä jaksaminen haastavat systeemistä työskentelyä. Johdon sekä koko organisaation tulisi perehtyä ja sitoutua toimintamalliin paremmin ja luoda yhteiset arvot, asenteet ja toimintatavat, jotka tukevat systeemistä työskentelyä. (Koikkalainen 2020, 53–54, 67–90.)
Kirjoittajat
Sanna Rahikainen on sosionomi (AMK) sekä LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Riikka Väisänen on sosionomi (AMK) sekä LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Aaltio, E & Isokuortti, N. 2019a. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi. Valtakunnallinen arviointi. [Viitattu 16.10.2021]. Saatavissa: URN_ISBN_978-952-343-289-5.pdf (julkari.fi)
Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019b. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. Kuvaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 33/2019. [Viitattu 9.10.2021]. Saatavissa: https://core.ac.uk/download/pdf/267812036.pdf
Koikkalainen, M. 2020. Lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto. Työntekijöiden näkökulma toimintamallin käyttöönottoon ja sitä edistäviin sekä estäviin tekijöihin. Opinnäytetyö YAMK. Savonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kuopio. [Viitattu 16.10.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092520714
Lahtinen, P., Männistö, L. & Raivio, M. 2017. Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia. Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 7/2017. Helsinki: Juvenes print – Suomen yliopistopaino Oy.
Pätäri, T., Ylikännö, M., Virtanen, P., Rousu, S. & Kurttila, T. 2018. Tahto tehdä toisin: uusia toimintatapoja lastensuojeluun. Helsinki: Tietosanoma.
