Toteutimme LAB-ammattikorkeakoulun toiminnallisen opinnäytetyön eräässä Etelä-Suomessa sijaitsevassa päiväkodissa. Toiminnallisena osuutena suunnittelimme ja toteutimme yhdessä lasten kanssa kolme leikkiliikuntatuokiota. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea Duchennen lihasdystrofiaa (DMD) sairastavan lapsen integroitumista päiväkotiryhmään osallisuuden ja fyysisen toimintakyvyn edistämisen avulla.
Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus liikkua ja kokea onnistumisen sekä osallisuuden tunteita toimintarajoitteista, sairaudesta tai vammasta huolimatta. Liikunta kehittää inkluusiota, hyvinvointia ja osallisuutta pitkäaikaissairailla lapsilla tuoden onnistumisen kokemuksia, joiden kautta lapsi ymmärtää oman liikunnallisen potentiaalinsa. Tämän lisäksi se muovaa niin lapsen kuin yhteisönkin suhtautumista toimintarajoitteisia yksilöitä kohtaan. (Korkiala 2015, 7-8.)
Osallisuus varhaiserityiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksessa henkilöstöllä on vastuu siitä, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Se, että aikuinen mahdollistaa lapsen osallisuuden, osoittaa luottamusta lasta kohtaan ja edistää lapsen kykyä toimia yhteisössä. (Turja 2016, 53.)
Tärkeää leikkiliikuntatuokioissa oli, että jokainen osallistuja pystyi osallistumaan toimintaan tasavertaisesti toimintarajoitteista ja tuen tarpeesta huolimatta. Pyrimme mahdollistamaan jokaiselle pienryhmän lapselle tunteen, että hänen sanoillaan oli merkitystä tuokioiden etenemisen kannalta.
Osallisuuden edistämisen keinoja
Lapsen osallisuutta liikuntakasvatuksessa voidaan edistää antamalla lapsille vapaus itse suunnitella ja toteuttaa liikunnallista tekemistä, joihin jokainen lapsi pystyy osallistumaan taitotasosta riippumatta. (Pulli 2013, 15.)
Opinnäytetyössämme osallisuus näkyi jo tuokioiden suunnitteluvaiheessa, kun lapset saivat suunnitella piirtämällä tulevia tuokioita. Havaitsimme sen hyväksi keinoksi saada lapsen ajatuksia ja toiveita näkyviin. Käytimme tuokioissa visuaalisia keinoja, kuten kuvakortteja, hahmottamisen ja osallisuuden tukemisen välineenä. Leikkiliikuntatuokiot toteutettiin lapsilähtöisesti, lapsien omien toiveiden mukaisesti. Leikkiliikuntatuokioissa yhdistimme leikin ja liikunnan, jotta lapset pystyivät osallistumaan itsenäisinä toimijoina oman mielikuvituksen avulla. Samalla leikkiin voitiin yhdistää liikunnallisia hyötyjä.
Kirjoittajat
Johanna Eskola on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija.
Tuuli Pesonen on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelija.
Tarja Kempe-Hakkarainen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori.
Lähteet
Korkiala, T. 2015. Liikunnalla lisää osallisuutta -selvitys soveltavan liikunnan ja osallisuuden edistämisen hyvistä käytännöistä. Kuntoutussäätiö. [Viitattu 24.1.2020] Saatavissa: https://kuntoutussaatio.fi/files/2130/Liikunta_ja_osallisuus_tyoseloste_50.pdf
Pulli, E. 2013. Lupa liikkua, liikutaleikkejä ja -tuokioita varhaiskasvatukseen. Saarijärvi: Saarijärven Offset.
Turja, L. 2016. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. Varhaiskasvatuksen käsikirja. 3. päivitetty painos. PS-kustannus. Juva: Bookwell Oy, 53.
Linkit
Opinnäytetyö: Eskola, J. & Pesonen, T. 2020. Duchennen lihasdystrofiaa sairastavan lapsen integroituminen vertaisryhmään : Harjoiteopas varhaiserityiskasvatuksen liikuntaan. Opinnäytetyö, AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, sosiaalipedagogisen varhais-ja nuorisokasvatuksen polku. [Viitattu 25.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052112798
