Liike on lääke hoitajien epäspesifiin selkäkipuun

LAB-ammattikorkeakoulu (ja sitä ennen Lamk) on vuodesta 2014 kouluttanut hoitotyön osaajia Kuormitus kohdalle -koulutuksissa. Koulutuksessa on käsitelty hoitajien oman fyysisen kunnon tärkeyttä ja palautumista. Koulutuksen painopiste on ollut kuntouttavassa työotteessa, joka sisältää muun muassa potilaan aktivointia, hyvää vuorovaikutusta, oikean työskentelytekniikkaa ja apuvälineiden tarkoituksenmukaisen käytön osaamista erilaisissa avustamisen tilanteissa hoitajien oman kehon hallintaa ja fyysistä kuntoa unohtamatta.

Kelan tilastojen mukaan yleisemmät syyt ennenaikaiseen eläköitymiseen ovat mielenterveyden häiriöt ja tule-sairaudet (Eläketurvakeskus 2020). Epäspesifi selkäkipu on merkittävä tule-sairauksien sairauspoissaolojen syy (Käypä hoito 2017). Hoitohenkilöstön hyvän työkyvyn perustan muodostaa osaltaan hyvä tuki- ja liikuntaelimistön kunto, ja fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tarvitaan liikuntaa. Terapeuttisella harjoittelulla voidaan ehkäistä selkäkivun uusiutumista kipujaksoa seuraavan vuoden aikana (Käypä hoito 2017).

Taustaa hoitajien tutkimukselle

UKK-instituutin erikoistutkija Annika Taulaniemi (2020) aloitti väitöskirjatutkimushankkeen vuonna 2011, jolloin hoitohenkilökunnan keskimääräinen eläköityminen tapahtui jo 56-vuotiaana. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli vähentää työssä käyvien, epäspesifistä selkäkivusta kärsivien naishoitajien kipua, sen uusiutumista /pitkittymistä sekä niihin liittyviä toiminnan haittoja ja sairauspoissaoloja. Tutkimuksesta poissuljettiin kroonista (< 6kk) selkäkipua potevat hoitajat.

NURSE-RCT-tutkimuksen tulokset

Tutkimuksessa satunnaistettiin 219 hoitajaa harjoitteluryhmään, harjoittelu- ja neuvontaryhmään ja pelkkään kontrollikäynneillä käyvien hoitajien ryhmään. Interventiossa tapahtuneen harjoittelun keskeinen tavoite oli vähentää kivun aiheuttamia liikkeen hallinnan pulmia. Tähän pyrittiin harjoitteilla, jotka edistävät lannerangan keskiasennon hallintaa ja tukemista eri asennoissa ja liikkeissä. Ohjelmaan kuului myös harjoitteita, jotka edistävät tasapainoa, koordinaatiota, vartalon lihasten kestävyyttä ja alaraajojen voimaa. Neuvonta perustui kognitiivis-behavioristiseen menetelmään. Neuvonnalla pyrittiin vähentämään hoitajien mahdollista välttämis- ja pelkokäyttäytymistä, innostettiin liikkumaan ja ohjattiin kuormittamaan selkää turvallisesti eri asennoissa ja liikkeissä. (Taulaniemi 2020.)

Selkäkivun voimakkuus ja häiritsevyys työssä vähenivät merkittävästi yhdistetyssä harjoittelu- ja neuvontaryhmässä. Työhön liittyvä kivun pelko väheni sekä yhdistelmä- että lihaskuntoryhmässä ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä kivun pelko ainoastaan lihaskuntoryhmässä. Johtopäätöksenä tutkija totesi, että sovellettu pilates-tyyppinen harjoittelu vähensi selkäkivun voimakkuutta, selän liikekontrollihäiriötä sekä pelko- ja välttämiskokemuksia. Pelkällä neuvonnalla ei saavuteta tuloksia.  (Taulaniemi 2020.)

Selkätutkijaryhmä Hayden ym. (2021) on todennut tuoreessa ja laajassa verkkometa-analyysissä, että liikuntaharjoittelu on tehokasta ja että pitkittyneeseen selkäkipuun tehoavat parhaiten pilates- ja McKenzie -tyyppinen harjoittelu sekä toimintakyvyn palauttamiseen tähtäävä monipuolinen fyysinen harjoittelu yhdistettynä psykososiaaliseen tukeen.

LAB-ammattikorkeakoulu jatkaa hoitajien työhyvinvoinnin edistämistä erilaisilla koulutuksilla ja TKI-hankkeilla huomioiden uudet tutkimukset hoitajien tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin edistämisestä.

Lähteet

ArsAdAstra. 2016. Treenata, pallo, pilates, kunto. Pixabay. Viitattu 15.8.2022. Saatavissa  https://pixabay.com/fi/photos/treenata-pallo-pilates-kunto-1931107/

Eläketurvakeskus. 2020. Mielenterveyssairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkeelle siirtymisen syy. Viitattu 10.6.2022. Saatavissa https://www.etk.fi/ajankohtaista/mielenterveyden-sairaudet-yleisin-tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtymisen-syy/

Hayden, J.A., Ellis, J., Ogilvie, R., Stewart, S.A., Bagg, M.K., Stanojevica, S., Yamatode, T.P. & Saragiotto, B.T. 2021. Some types of exercise are more effective than others in people with chronic low back pain: a network meta-analysis. Journal of Physiotherapy, Volume 67, Issue 4, October 2021, 252–262.

Käypä hoito. 2017. Alaselkäkipu. Viitattu 10.6.2022. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi20001

Taulaniemi, A. 2020. Neuromuscular Exercise for Low Back Pain. Efficacy among female healthcare workers in biopsychosocial framework. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123829/978-952-03-1772-0.pdf?sequence=2&isAllowed=y