Sosiaali- ja terveysalalla on jo pitkään raportoitu alan veto- ja pitovoiman ongelmista. Työ- ja elinkeinoministerin ammattibarometrin mukaan pula tulee vain syvenemään. Pula lähihoitajista ja sairaanhoitajista on suuri, työvoimaa kaivataan alalle laajasti koko maassa. Tilanteen on katsottu heikentyneen entisestään koronapandemian takia. Työvoiman saatavuuden haasteen ratkaisusuunniksi on esitetty huomion kiinnittämistä alan vetovoimaan ja työolojen parantamiseen. (TEM 2021.)
Itse- ja yhteisöohjautuvuuden vaikutus
Työhyvinvointia on tarkasteltu itse- ja yhteisöohjautuvuuden sekä työn imun käsitteillä. Yksittäisen työntekijän ja tiimin näkökulmasta kyse on siitä, miten organisaatio antaa niille vapautta ohjata omaa toimintaansa ja valtaa tehdä sitä koskevia päätöksiä. Kun organisaatiossa luotetaan työntekijöihin ja tiimeihin, ovat he useimmiten valmiita ottamaan enemmän vastuuta omasta tekemisestään oma-aloitteisesti. (Martela ym. 2021, 14.)
Työn imua kokeva työntekijä on innostunut työstään ja haluaa tehdä parhaansa. Hän tahtoo olla aloitteellinen ja tukea muuta työyhteisöä tavoitteiden saavuttamiseksi (Hakanen 2011, 23). Työlleen omistautunut työntekijä kokee työn merkityksellisenä, innostavana ja inspiroivana. Työntekijän aika kuluu kuin huomaamatta, ja irrottautuminen työstä voi tuntua vaikealta. (Hakanen 2009, 10.) Kun työolot ja johtaminen synnyttävät työnimua, haluaa työntekijä tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla (Hakanen 2011, 41–42). Hoitotyöntekijöiden työn imun kokemuksen on todettu olevan yhteydessä myös korkeaan potilaiden hoidon laatuun (Slåtten 2022).
Koronajäljittäjien kokemus työn imusta ja etäjohtamisesta
Hyytiäinen (2022) selvitti opinnäytetyössään Keusoten eli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän koronajäljittäjien (ks. Haatainen ym. 2021) kokemuksia työn imusta ja etäjohtamisesta. Organisaatiossa oli rekrytoitu tartunnanjäljittäjiä neljä kertaa, ja jokaisella kerralla hakijoita tehtäviin on ollut runsaasti. Henkilöstön pitovoimassa ei tunnistettu ongelmia, vaikka työtahti oli varsin kiireinen ja töitä tehtiin myös etänä. Koronajäljittäjien työn imun kokemus tuntui siltä, että aikakäsitys hävisi ja työ vei mennessään. Työntekijällä oli tunne, että töihin halusi tulla ja työn tekeminen tuntui tärkeältä. Etäjohtamisesta koronajäljittäjät nostivat esiin luottamuksen tärkeyden. Luottamuksen myötä muodostui mahdollisuus kehittää omaa työtään ja vaikuttaa työn tekemisen tapaan, toteuttaa työtä itseohjautuvasti. (Hyytiäinen 2022).
Tulokset osoittavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työntekijät kokevat työn imua sekä johtamista, joka edistää keskinäistä luottamusta (ks. Wilén 2008). Hyvinvointialueilla onkin aihetta syventyä tarkemmin luottamuksen ja luottamuksella johtamisen merkitykseen työvoiman veto- ja pitovoiman parantamiseksi.
Kirjoittajat
Hanna-Mari Hyytiäinen, sairaanhoitaja (YAMK), on Keusoten koordinoiva hygienia- ja tartuntatautihoitaja, jonka perustyönä on hoitoon liittyvien infektioiden ja tartuntatautien torjunta ja ammattilaisten koulutus. Koronajäljityksen myötä hän kiinnostui myös johtamisesta ja sen kehittämisestä.
Arja-Tuulikki Malin, HTT, KL, VM, on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa johtamista hyvinvointialan YAMK-koulutuksissa. Hän on myös johtamisen tutkija ja kehittäjä.
Lähteet
Haatainen, H., Julkunen, S., Kaskenaho, V., & Kervinen, M. 2021. Korona-altistusten jäljittämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 58(3). Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.109515
Hakanen, J. 2009. Työn imun arviointimenetelmä. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 3.6.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134804/Ty%C3%B6n_imun_arviointimenetelm%C3%A4.pdf
Hakanen, J. 2011. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hyytiäinen, H. 2022. Työn imu ja etäjohtaminen koronajäljittäjien kokemana : “Että löydän itseni sanomasta tätä, että tosi usein oikein odotin töihin pääsyä!” Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110722163
Martela, F., Hakanen, J., Hoang, N. & Vuori, J. 2021. Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai pahoinvoinnin lähde? Aalto-yliopisto. Viitattu 1.6.2021. Saatavissa https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2021-04/ItseohjautuvuusJaTyonImuSuomessa.pdf
Slåtten, T., Lien, G., & Mutonyi, B. R. 2022. Precursors and outcomes of work engagement among nursing professionals-a cross-sectional study. BMC Health Services Research, 22(1), 21–22. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12913-021-07405-0
TEM 2021. Toimialaraportit. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf
Wilén, A-T. 2008. Luottamus alueellisen yhteistyön haasteena ja mahdollisuutena. Akateeminen väitöskirja. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67874
