Matemaattinen optimointi paljastaa kaukolämmön tuotantomuotojen kannattavimman yhdistelmän

Tiedolla johtamisessa yritykset hyödyntävät informaatiota päätöksenteon tukena.  Nykyaikaisen teknologian ansiosta uutta tietoa on käytettävissä entistä enemmän, mutta samalla kasvava tiedon määrä tekee sen hyödyntämisestä entistä vaikeampaa. Suurten tietomassojen hyödyntäminen vaatii tuekseen erilaisia menetelmiä, joiden avulla datasta löydetään uutta informaatiota ja tunnistetaan päätöksenteon kannalta oleelliset muuttujat.

Kuva 1. Informaatiota hyödynnetään päätöksenteon tukena. (Ku 2017)

Erola ja Lehikoinen (2021) käsittelivät opinnäytetyössään Kaukolämpötuotannon optimointi, raportointi ja visualisointi Saas-palveluna kaukolämmön tuotannon optimointia. Tavoitteena oli selvittää kannattavuuden suhteen optimaalisin tapa tuottaa kaukolämpötehoa. Työssä vertailtiin matemaattisen optimoinnin ja koneoppimisen menetelmien käyttökelpoisuutta optimointiongelman ratkaisemiseksi. (Erola & Lehikoinen 2021.) Kaukolämmön tuotannon kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita, kuten polttoaineiden energiasisältö ja hinta, tuotannon hävikki ja päästöistä aiheutuvat kulut (Neittaanmäki & Schroderus 2010, 4). Ennen optimointimallin rakentamista valitaan kannattavuuteen eniten vaikuttavat tekijät tilastollisen analyysin perusteella.

Matemaattinen optimointi ratkaisee ongelman

Matemaattisen optimoinnin menetelmillä voidaan ratkaista moninaisia ongelmia, kuten etsiä ratkaisuja kulujen pienentämiseksi tai tuotannon lisäämiseksi kannattavasti. Todellinen ongelma kuvataan matemaattisella mallilla. Malli esittää ongelmaan liittyvät muuttujat, rajoitteet sekä kohdefunktion, joka toimii tavoitellun lopputuloksen mittarina. Mittarina voi olla erilaisia liiketoiminnallisia numeerisia tavoitteita. (Nocedal & Wright, 2.) Kaukolämmön tuotannon kannattavuuden optimoinnissa matemaattisen optimoinnin avulla löydettiin tuotantomuotojen optimaalisin yhdistelmä, joka täyttää lämpöenergian kysynnän ja maksimoi kannattavuuden.

Kuviossa on havainnollistettu lineaarisen optimoinnin tulokset kuvaajalla, joka osoittaa missä suhteessa tarvittava teho tulisi muodostaa, jotta kannattavuus olisi maksimoitu. Tu-lokset on koostettu suorittamalla lineaarista optimointia kysynnän funktiona arvoilla 1–52. Kiinteän polttoaineen ollessa edullisin tuotantomuoto on sitä kannattavinta käyttää ensisi-jaisena tuotantomuotona. Kun kiinteän polttoaineen maksimiteho saavutetaan, käytetään toiseksi edullisimpana tuotantomuotona ostotehoa. Ostotehon saatavuus voi loppua esi-merkiksi, kun ulkolämpötila laskee alle -20 asteen, joka vastaa laskennallisesti noin 43 me-gawattia. Tämän jälkeen tehoa on tuotettava öljyllä, joka on tehomuodoista kallein vaihto-ehto  ja  aiheuttaa  merkittävän  notkahduksen kannattavuudessa.  Kuviosta  voidaan myös päätellä, että kaukolämmön tuottaminen ei olisi alle 10 megawatin kohdalla kannattavaa.
Kuva 2. Matemaattisella optimoinnilla selvitetty optimaalinen tuotantoyhdistelmä kysynnän suhteen. (Erola & Lehikoinen 2021, 41)

Koneoppimisen menetelmillä lisäarvoa datasta

Koneoppimisessa dataa käytetään erilaisten ennustemallien luomiseen. Malli kykenee kuvailemaan datamassoja opetusaineiston perusteella ja tekemään dataan perustuvia ennusteita, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa mm. ennakoimalla tulevia tapahtumia. (Géron 2017, 6–7.) Kaukolämmön tuotannon optimaalisinta kombinaatiota tutkittiin myös koneoppimisen menetelmillä historiadatan avulla. Koneoppimisen menetelmiä voidaan soveltaa kaukolämmön tuotannon optimoinnissa, mutta lopputulos riippuu täysin datasta. Malli yleistää sille syötetyn datan, joten se ei välttämättä tuota optimaalisinta tulosta. Koneoppimisen menetelmiä hyödyntäen saatiin kuitenkin kokonaiskuva kaukolämmön tuotannon nykytilanteesta.

Yhteenveto

Matemaattisen optimoinnin menetelmät soveltuvat hyvin optimointiongelmien ratkaisemiseen, mutta koneoppiminen ei välttämättä sellaisenaan tuo lisäarvoa. Koneoppimisen menetelmillä voidaan kuitenkin löytää olemassa olevasta datasta informaatiota, jota voidaan käyttää matemaattisen optimoinnin parametreina paremman ratkaisun löytämiseksi.

Kirjoittajat

Lehtori Minna Asplund, TkL, toimii koordinaattorina insinööri YAMK-tutkinnon digitaaliset ratkaisut -koulutuksessa.

Jarmo Erola opiskeli LAB-ammattikorkeakoulussa insinööri YAMK-tutkinnon digitaaliset ratkaisut -koulutuksessa ja työskentelee ohjelmistokehittäjänä muun muassa koneoppimisen parissa. Artikkeli perustuu Erolan ja Antti Lehikoisen yhteistyössä tekemäänsä opinnäytetyöhön.

Lähteet

Erola, J. & Lehikoinen, A. 2021. Kaukolämpötuotannon optimointi, raportointi ja visualisointi Saas-palveluna. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 6.6.2021]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314064

Géron, A. 2017. Hands-On Machine Learning with Scikit-Learn & TensorFlow – Concepts, Tools, and Techniques to Build Intelligent Systems. Sebastopol: O’Reilly Media Inc.

Neittaanmäki, P. & Schroderus, O. 2010. Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi. [Viitattu 2.5.2021]. Saatavissa
http://www.mit.jyu.fi/scoma/energiasimulaattori/energiasimulointi_140610.pdf

Nocedal, J. & Wright, S. 2006. Numerical Optimization. 2. painos. New York: Springer.

Linkit

Linkki 1. Erola, J. & Lehikoinen, A. 2021. Kaukolämpötuotannon optimointi, raportointi ja visualisointi Saas-palveluna. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 6.6.2021]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314064

Kuvat

Kuva 1. Ku, K. 2017. Black Farmed Eyeglasses in Front of Laptop Computer. Pexels. [Viitattu 6.6.2021]. Saatavissa:
https://www.pexels.com/photo/black-farmed-eyeglasses-in-front-of-laptop-computer-577585/

Kuva 2. Erola, J. & Lehikoinen, A. 2021. Lineaarisella optimoinnilla selvitetyt optimaaliset tuotantokombinaatiot kysynnän suhteen. Teoksessa: Erola, J. & Lehikoinen, A. 2021. Kaukolämpötuotannon optimointi, raportointi ja visualisointi Saas-palveluna. 41.