Kestävää hyvinvointia varhaiskasvatuksessa 

Elämme maailmassa, joka näyttäytyy joka päivä yhä enemmän epävarmuutena tulevasta, lisääntyvinä toimeentulohuolina, erilaisia uhkina ja huolina, sotien suruina, murheina ja raakuuksina. Usko ihmiskuntaan horjuu yhä useammalla tavalla tai toisella. Monen elämää leimaa näköalattomuus ja ehkä suoranainen toivottomuuskin. Näin ainakin monen aikuisen maailmassa, mutta ihan pienimmät meistä katsovat maailmaa ja tulevaa eri tavoin. 

Lapselle ominainen tapa katsoa maailmaa on pääsääntöisesti uteliaisuus. Jos lapsen kasvu on toteutunut suotuisasti, hän on luottavainen suhtautumisessaan tulevaan. Lapsi ei kuitenkaan kasva irrallisena maailmasta, eikä hän välty näinä tietotulvan aikoina lukuisilta maailman murheilta. Vaikka saatamme luulla, emme myöskään pysty varjelemaan lasta niin, etteivät uhat häntä tavoittaisi.  Siksi aikuisen tehtävä on ottaa lapsen huolet tosissaan ja tukea, kannatella sekä vahvistaa hänen tulevaisuususkoaan. 

On tärkeää kuunnella lasta ja luoda turvallinen ilmapiiri, jossa hän voi kertoa ajatuksistaan ja huolistaan vaikkapa ilmastonmuutokseen liittyen. Lapsen tulee kokea huolensa hyväksytyiksi ja ettei ole väärin olla huolissaan lähiympäristöstä tai maapallosta. (OPH 2026). Lapselle on kerrottava, että aikuiset huolehtivat ja tekevät koko ajan töitä asioiden muuttamiseksi parempaan suuntaan. Yhtä tärkeää on näyttää esimerkkiä siitä, miten pidämme maapallostamme huolta.

Varhaiskasvatuksessa rakennetaan pohjaa kestävälle elämäntavalle 

Varhaiskasvatus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa lapsen myönteiseen ja kestävään tulevaisuususkoon, sillä varhaiskasvatusikäinen lapsi oppii ja omaksuu uusia asioita hämmästyttävällä nopeudella ja intensiteetillä. Asenteet ja arvot omaksutaan varhaislapsuudessa. Tiedämme myös, että jo ihan pienimmillä lapsilla on tahto ja suuntautuminen hyvää kohti. Tätä pyrkimystä kannattaa ja on mahdollista vahvistaa. (Karila, 2016, Sajaniemi & Sainio 2026.)

Varhaiskasvatuslaki (540/2018) velvoittaa varhaiskasvatushenkilöstöä ohjaamaan lapsia toimimaan eettisesti vastuullisesti ja kestävästi, toisia ihmisiä kunnioittaen. Varhaiskasvattajien työtä ohjaavan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022, 12, 21) mukaan kaikessa toiminnassa tulee huomioida ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti sekä taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys.

Perinteisesti varhaiskasvatuksen arvomaailmaan on kuulunut muun muassa eettisyyden, empaattisuuden sekä tunne- ja sosiaalisten taitojen harjoittelu. Tämä kaikki toimii myös ekososiaalisen sivistyksen edistäjänä, kun lapsille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristökysymyksiin, ekologiseen kestävyyteen sekä sosiaaliseen tasa-arvoon. (OPH 2026.)

Pienillä lapsilla tämä tarkoittaa arkisia ja konkreettisia tekoja, kuten jätteiden lajittelua ja kierrätystä, materiaalien uusiokäyttöä, luonnossa ja luonnosta oppimista, roskien keräämistä, erilaisuuteen tutustumista, ystävällisen vuorovaikutuksen harjoittelemista sekä kaverin auttamista. Lapsi saa kokemuksen siitä, että hän toimii luonnon, ympäristön, yhteisön ja paremman maailman puolesta ja että hänen teoillaan on merkitys.

Näin rakennetaan pohjaa kestävälle elämäntavalle ja sen myötä ekososiaaliselle sivistykselle sosiaalisen kestävyyden ja ihmisoikeuksien toteutumisen edellytyksenä. Kun ekososiaalista sivistystä edistävästä kasvatuksesta tulee varhaiskasvatuksessa pysyvä tapa toimia, on mahdollista saavuttaa tavoite vastuullisesta, ilmaston ja kestävän tulevaisuuden eteen toimivasta kansalaisesta (OPH 2026).

On tärkeää, että yhdessä kestävän kehityksen puolesta toimiminen on lapselle myönteinen, iloinen ja toivoa luova asia. Mäkelän (2019) mukaan yhteisesti koettu ja jaettu ilo vahvistaa lapsen kestävyyttä ja näin myös hänen resilienssiään, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Maailma ympärillämme on alati muutoksessa ja siksikin niin lasten kuin meidän aikuistenkin toiveikkuuden ylläpitäminen on meidän kaikkien asia.

Lähteet

Karila, K. 2016. Vaikuttava varhaiskasvatus. Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:6. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/vaikuttava-varhaiskasvatus

Mäkelä, J. 2019. Jaettu ilo on iso asia. Lasten asialla 5/2019. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa: https://www.julkari.fi/items/c3a5804a-9a4f-4cdb-993a-af264d96b198 

OPH 2026. Kestävää tulevaisuutta tukeva pedagogiikka varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Opetushallitus. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestavaa-tulevaisuutta-tukeva-pedagogiikka-varhaiskasvatuksessa-ja 

Sainio, T. & Sajaniemi, N. 2026. Kasvurauhaa kehittyville aivoille. Santalahti

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Viitattu13.5.2026. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540