Mitä oikeastaan on geomatkailu?

Geomatkailu (geotourism) ilmestyi sanakirjoihin ensi kertaa 1990-luvun puolivälissä, jolloin ryhmä englantilaisia geologeja liitti sen määritelmän geologisiin kohteisiin kohdistuvaan matkailuun (Hose 2012). UNESCO Global Geopark -konsepti sai alkunsa noin viisi vuotta myöhemmin ja ensimmäiset viralliset UGG-kohteet nimettiin vuonna 2020; Ranskaan, Saksaan, Espanjaan ja Kreikkaan yksi kohde kuhunkin (Global Geoparks Network 2024).

Tänä päivänä UNESCO Global Geopark -kohteiden verkostoon kuuluu yhteensä 195 aluetta 48 eri maassa ja useimmat kohteista ovat myös suosittuja matkailukohteita (UNESCO 2024). Verkoston ja sen toimintaperiaatteiden kehittymisen myötä myös geomatkailu on alettu tunnistaa omana intressialanaan eri puolilla maailmaa, mutta mistä siinä oikeastaan on kyse?

Erityislaatuinen ympäristö syventää matkailukokemusta

Yleisesti hyödynnetyissä määritelmissä geomatkailuun on liitetty muun muassa geologisen perinnön ymmärtämisen luoma syvempi matkailukokemus ja paikan erityislaatuisuus, joka syntyy fyysisen ympäristön, kulttuurin ja paikallisen yhteisön hyvinvoinnin luomasta kokonaisuudesta (Newsome & Dowling 2021; Sadry 2009; National Geographic 2024). Termin määritelmä elää kuitenkin edelleen ja siihen liittyy paljon erilaisia näkökulmia, jotka kuvaavat samalla myös geopark-toiminnan moninaisuutta.

LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen viiden geopark-alueen yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2024) perehdyttiin geomatkailun erilaisiin määritelmiin osana valtakunnallisen geomatkailun kehittämissuunnitelman valmistelua. Tässä tarkastelussa koottiin yhteen Suomen geopark-alueiden edustajien mielikuvia geomatkailusta. Heidän näkemyksissään painottuivat visuaalisesti havainnoitavissa olevaan maisemaan liittyvät tekijät sekä kestävän kehityksen näkökulma, jonka kautta konseptissa nousee tärkeäksi myös ympäristöön liittyvän kulttuuriperinnön arvo.

[Alt-teksti: sanapilvi, jonka suurimmat sanat ovat luontomatkailu, kansainvälisyys, kestävä matkailu ja kestävyys.]
Kuva 1. Suomen geopark-toimijoiden mielikuvia geomatkailun määritelmään liittyvistä tekijöistä. (Kuva: Päivi Tommola)

Palveluympäristön merkitys kokemuksessa

Suomen geopark-toimijoiden näkemykset toivat esille myös yhteistyöyrittäjäverkoston tuottamien palvelujen sekä niiden saavutettavuuden merkityksen osana geomatkailun ekosysteemiä. Koska geomatkailuun liittyy olennaisena osana geologinen perintö, on myös ympäristöön liittyvän tietovarannon popularisointi ja visualisointi tärkeä osa geomatkailun palveluja.

[Alt-teksti: kivilouhikkoa ja metsänreunaa jylhässä joenrannassa talvisena päivänä, näköalatasanteella on ryhmä henkilöitä.]
Kuva 2. Geologian tutkimuskeskuksen Jari Nenonen avasi hankeväelle Vuoksen geologisen historian merkkejä maisemassa. (Kuva: Päivi Tommola)

Tämän lisäksi geomatkailuun liittyy muuta luontomatkailua vahvemmin myös kansainvälisyys; pääseväthän kaikki UGG-alueet mukaan laajaan kansainväliseen yhteistyöverkostoon, joka auttaa luomaan alueille tunnettuutta arvokkaan geologisen perinnön omaavina kestävän matkailun kohteina.

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Suomen viisi geopark-aluetta.

Lähteet

Global Geoparks Network. 2024. Geopark history. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://www.visitgeoparks.org/geopark-history

Hose, T. A. 2012. 3 G’s for Modern Geotourism. Geoheritage Journal 4. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://journals.scholarsportal.info/browse/18672477/v4i1-2

LAB. 2024. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi

National Geographic. 2024. Geotourism. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://www.nationalgeographic.com/maps/topic/geotourism

Sadry, B.N. 2009 Fundamentals of Geotourism: with special emphasis on Iran. Tehran:  SAMT Organization publishers. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://journals.openedition.org/physio-geo/4873?lang=en

UNESCO. 2024. Geoparks. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about