Vastuullisuus on aihe, joka näkyy monessa, kuten yrityksen päätöksissä, ympäristöasioissa, politiikassa, työelämässä, tuotteissa ja palveluissa sekä henkilökohtaisissa valinnoissa. Liiketoiminnassa vastuullisuus tulee olemaan jopa kilpailukyvyn edellytys. Vastuullisuuden tahdittajina toimivat sidosryhmien odotukset, kova kilpailu sekä huoli maapallon kantokyvystä. Suurissa yrityksissä vastuullisuus on usein liiketoimintaan kuuluva ja pakollinenkin osa. (Kosonen & Santalainen 2022, 27–28). Mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, johon kategoriaan Suomessa suurin osa yrityksistä kuuluu, vastuullisuutta varjostaa yhä mielikuva sen toteuttamisen kalleudesta ja resurssien sitovuudesta (Aula Research 2021).
Pk-yritysten päätöksenteon ketteryys on avainasemassa. Vastuullisuutta kannattaakin käsitellä konkreettisena, toimintaa ohjaavana mahdollisuutena, josta hyötyy yritys itse sekä meitä ympäröivä maailma. Sosiaalista vastuullisuutta unohtamatta. (Seitz 2024.)
Tahtotila ohjaa tekoihin
Kun ymmärretään vastuullisuudesta saavutettavat hyödyt ja toiminnalle päätetään raamit, uusien toimintatapojen jalkautus henkilöstölle on helpompaa ja vaikutukset usein tehokkaampia. Ilman oikeaa tahtotilaa vastuullisuus voi jäädä irralliseksi osaksi liiketoimintaa. Muun muassa resurssitehokkuus, materiaalin uusiokäyttö ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen tuovat taloudellista hyötyä. Henkilöstön hyvinvoinnin ja vahvuuksien tukeminen parantaa työssä jaksamista ja tehokkuutta. Ekologiset valinnat, energian säästäminen ja oikeaoppinen kierrättäminen ovat taas hyväksi ympäristölle. Nämä kulkevat käsi kädessä ja vaikuttavat myös yrityksen maineeseen. Yritysten viestinnän tulee tietysti olla luotettavaa ja läpinäkyvää. (Seitz 2024.)
Yritysvastuusta tuloksiin
Jokaisella yrityksellä on jonkinlainen liiketoimintastrategia tai suunnitelma, jossa kuvataan toiminta-ajatus, tavoitteet, toimenpiteet sinne pääsemiseksi, resurssit sekä kilpailuedun muodostuminen. Vastuullisuuden liittämisen vahvasti strategiaan on huomattu korreloivan hyötyjen kanssa. (4FRONT 2023.) Yrityksen vastuullisuustekoja ja tavoitteita voidaan kartoittaa strategisen johtamisen prosessin avulla, ja sen jälkeen liittää ne olemassa olevaan strategiaan. Nämä vaiheet ovat nykytilan kartoittamisen jälkeen vision ja mission määritys, tavoitteiden asettaminen, päätöksenteko, muutoksen käynnistys sekä tulosten seuraaminen, mittaaminen ja kehittäminen. (Vuorinen 2013.) Johdon tulee taata henkilöstön osaaminen ja koulutusmahdollisuudet toimien läpiviemiseksi (Sirkiä 2020, 64–65). Oikea hetki sitoutua toimiin on nyt. Ei kiireellä, vaan ajatuksella.
Kirjoittajat
Emma Seitz on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa laskentatoimen koulutuslinjalla.
Jukka Sirkiä, KTT, DI, toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina ja hankeasiantuntijana.
Lähteet
4FRONT. 2023. Yrityksen vastuullisuusarviointi-työkalu. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://4front.fi/vastuullisuusarviointi-fi/#yritys
Aula Research. 2021. Pk-vastuullisuusbarometrin tulokset. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/11/EK_Pk-Vastuullisuusbarometri_2021.pdf
Kosonen, M. & Santalainen, T. 2022. Elinvoimaetu. Missiona kestävän kasvun edelläkävijyys. Jyväskylä: Docendo.
Nature_Design. 2020. Investointeja, konsepti. Pixabay. Viitattu 8.2.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/investointeja-konsepti-5241253/
Seitz, E. 2024. Yritysvastuu kilpailueduksi pk-sektorilla. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. Lappeenranta: LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402102778
Sirkiä, J. 2020. Leveraging digitalization opportunities to improve the business model. LUTPub. Väitöskirja. Viitattu 8.2.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-560-6
Vuorinen, T. 2013. Strategiakirja – 20 työkalua. Helsinki: Talentum. Viitattu 8.2.2024. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/reader/9789521420610
