Tekoälyteknologian tiedetään olevan disruptiivista eli merkittävästi aiempaa mullistavaa. Parhaillaan elämme murroskohtaa, jossa tekoälyyn perustuvia sovelluksia kehitetään keskuuteemme yhä kiihtyvällä tahdilla. Täten myös tekemämme työ jatkaa uudistumistaan kuten myös muu yhteiskunnallinen toiminta. (Koski & Husso 2018; Soininvaara 2021)
Nykyisessä murroskohdassa tehtävillä paikallisilla, alueellisilla ja kansallisia laaja-alaisemmillakin ratkaisuilla viitoitetaan tietä tulevaan niin pitkillä, keskipitkillä ja lyhyemmillä aikajänteillä. Valintojemme kautta vaikutamme sekä nykyisiin että tuleviin asioiden tiloihin, eli jakamamme inhimillisen toimijuuden myötä muovaamme arkea. Tekoälyteknologian yhteydessä onkin hyvä kysyä millaiseksi ja miksi.
Teknologia muokkaa maailmoja ja yhteiskuntia
Yleisesti tiedämme, että käyttämämme teknologia muovaa sekä yhteiskuntaamme että myös meitä käyttäjiä. Teknologian, kuten tekoälyteknologiankin, käytöllä on sekä aiottuja että ei-aikomattomia vaikutuksia. Näiden vaikutuksien yhteiskunnallisina ennakointi- ja säätelykeinoina meillä on lainsäädäntöä, mutta myös yhteistä moraalia ja etiikkaa, joiden avulla pyrkinemme järjestämään yhteiset asiamme ei vain lainmukaisesti, vaan myös oikein ja hyvin.
Tekoälyteknologiassa keskeisten algoritmien voi tulkita mahdollisesti jopa lisäävän ja pahentavan yhteiskunnallisia epäkohtia – lisäten esimerkiksi epätasa-arvoa ja syrjäytymistä sekä vaarantaen yhteistä turvallisuutta. Toisaalta viisaasti ja eettisesti käytettynä tekoälyteknologia auttaa meitä kehittämään yhteistä hyvää ja ratkomaan nykyisiä yhteiskunnallisia epäkohtia.
Jokaisen eettisestä elinikäisestä oppimisesta
Nykyisessä murroskohdassa ihmisten on opiskeltava ja pohdittava myös tekoälyjärjestelmien oikeudellisia, sosiaalisia ja jopa eettisiä näkökohtia riippumatta siitä, olemmeko näiden järjestelmien kehittäjiä, käyttäjiä tai muutoin niiden vaikutuspiirissä toimivia (Watanabe & Ilmola 2018, 19) . Mutta mitä ylipäätään eettisyydellä ja etiikalla tarkoitetaan, sekä missä yhteyksissä näitä mainittuja aivan jokainen meistä voisi opiskella?
Helsingin yliopiston avoimella ja ilmaisella Tekoälyn etiikka -verkkokurssilla jokainen meistä voi syventyä tässä esitettyihin kysymyksiin samalla syventyen kurssin sisältöihin ja kehittäen omaa, miksei muidenkin, eettistä ajattelua ratkomalla kurssilla tosielämän soveltavia tehtäviä sekä antamalla vertaispalautetta toisten kurssia suorittavien opiskelijoiden vastauksiin (Rusanen ym. 2021). LAB-ammattikorkeakoulussa tekoälyyn liittyviä asioita opetetaan ylemmän AMK:n Johdanto tekoälyyn -kurssilla.
Kirjoittaja
Minna Asplund, TkL, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina sekä koordinaattorina insinööri (ylempi AMK) digitaaliset ratkaisut ja IoT:stä tekoälyyn -koulutuksissa. Hänen väitöskirjaprosessiinsa kuuluu Tekoälyn etiikka -kurssin tekstianalyysia.
Lähteet
Comfreak. 2015. Mies kasvot surrealistinen mielikuvitus fantasia. Pixabay. Viitattu 14.2.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-845847/
Koski, O. & Husso, K. (toim.). 2018. Tekoälyajan työ: neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan. Helsinki: Työ-ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2018. Viitattu 14.2.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160931
Rusanen, A-M., Nurminen, J., Raisanen, J., Tarkoma, S. & Halmetoja, S. 2021. Tekoälyn etiikka -kurssi.Viitattu 14.2.2022. Saatavissa https://ethics-of-ai.mooc.fi/fi/
Soininvaara, O. 2021. 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka. Helsinki: Teos.
Watanabe, C. & Ilmola, L. 2018. Digitalization of Global Economy and Public Sector Funding. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Reports on Scientific Computing and Optimization 1/2018. Viitattu 14.2.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60723
