Monialainen työskentely on nykyisessä koulumaailmassa sekä työelämässä yleistyvä termi. Mitä sillä tavoitellaan sekä millaista hyötyä se tuo yritykselle, organisaatiolle tai kouluille? Miten monialainen työskentely näkyy LAB-ammattikorkeakoulussa? Tämä artikkeli käsittelee LABin opiskelijan kokemuksia ilmiöstä.
Collinsin ym. (2010) mukaan nykyaikainen työskentelytapa on muuttumassa yhä enemmän sektoreita ylittävään työskentelytapaan. Monialaista työskentelyä tapahtuu niin kutsutuilla vaihdon vyöhykkeillä, jossa erilaiset työntekijät ja työalueet kohtaavat toisensa. Näissä kohtaamisissa opetellaan yhteistyön edellyttävää kieltä sekä jaetaan työtehtäviin liittyvää hiljaista tietoa. (Ahonen-Walker 2021.)
Monialaisessa työskentelyssä korostuu vuorovaikutuksen tarve, eikä vuorovaikutus saa rajoittua prosessien auki kuvaamiseen tai toivottujen lopputulosten esittämiseen. Yhteistyö eri alojen kanssa vaatii, että työntekijät pääsevät toteuttamaan alallensa tärkeitä arvoja sekä saavat alalleen vaadittavan tilan. Yhteistyön synnyttäminen vaatii monialaista ammattieettistä herkkyyttä sekä aikaa. Tämä luottamuksen kannalta tärkeä vaihe jää sivuun, jos halutaan nopeasti saada ratkaisu käsissä olevaan ongelmaan. (Ahonen-Walker 2021.)
Hyötyjä LABissä
LAB-ammattikorkeakoulussa tradenomitutkinnon markkinointiopiskelua toteutetaan tiimiyrittäjyyden muodossa. Markkinointiopiskeluissa perustetaan oma yritys tiimin kesken ja opiskelu toteutetaan käytännössä eri yritysten kanssa. (LAB 2022.) Opiskeluissa työskennellään eri alojen yritysten kanssa, mutta myös LABin eri opiskelualojen kanssa.
Markkinointiopintojen aikana testattiin yhteistä innovaatiota yhdessä digitradenomiopiskelijoiden kanssa. Innovaatiot suoritetaan 12 h tai 24 h muodossa, ja asiakasta tai tehtävää ei tiedetä etukäteen. Aikamääreen aikana tiimi kehittää ratkaisun asiakkaan ongelmaan, mikä esitellään 12 h tai 24 h jälkeen asiakkaalle. Digitradenomien kanssa toteutettu innovointi toi lisää syvyyttä asiakkaalle esitettyyn ratkaisuun, koska saatiin syvempää tietämystä liittyen erilaisten sovellusten rakentamiseen tai toimimiseen. Asiakas koki ratkaisun hyväksi, ja sen seurauksena syntyi jatkoprojekti markkinointi- ja digitradenomitiimin kanssa.
Kokeilun toisena hyvänä puolena digitradenomit pääsivät tutustumaan toisenlaiseen opiskelumuotoon, jota ei ole heidän omissa opinnoissaan. Innovoinnin jälkeen myös innovointiin osallistuneet digitradenomit perustivat oman yrityksensä, koska heidän opetussuunnitelmassa ei ole yritystoiminnan harjoittamista (Vainikka 2022).
Tilaisuuksia markkinointi-innovointien pilotointiin
Kokemukset monialaisesta työskentelystä ovat osoittautuneet positiivisiksi. Omat kokemukset rajoittuvat vain markkinointitradenomien ja digitradenomien yhteistyöhön, mutta Entrepeneur experience -kurssin kanssa suoritettiin myös 12 h innovointi, jossa ulkomaalaisia opiskelijoita hyödynnettiin uusien näkökulmien tuojina paikallisen urheilujärjestön ongelmaan.
Tulevaisuudessa eri aloja tulisi rohkaista tekemään yhteistyötä enemmän, ja esimerkiksi markkinoinnin innovoinnit voivat tarjota tähän hyvän pilotoinnin. Yritysyhteistyön kasvaessa tulisi mahdollistaa enemmän monialaista työtoimintaa, koska se on hyvä taito myös työelämässä.
Kirjoittaja
Joonas Soikkeli on markkinoinnin opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa sekä Business Millin projektityöntekijä.
Lähteet
Ahonen-Walker, M. 2021. Monialaisen työn jäljillä. Blogi 2.2.2021. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://www.humak.fi/blogit/monialaisen-tyon-jaljilla/
LAB. 2022. Tradenomi on monipuolinen liiketalouden ammattilainen. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/tradenomi-amk-liiketalous-paivatoteutus-lappeenranta-210-op
StartupStockPhotos. 2015. Tapaaminen, aivoriihi, liiketoimintaa. Pixabay. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tapaaminen-aivoriihi-liiketoimintaa-594091/
Vainikka, K. 2022. Mikrorahoituksen tärkeys opiskelijatiimeille. LAB Focus -blogi 8.6.2022. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/mikrorahoituksen-tarkeys-opiskelijatiimeille/
