Viime vuosina viestinnässä on yleistynyt yksi muotisana ylitse muiden: monialaisuus. Julkinen keskustelu monialaisuudesta on hataraa. Vastatakseen yhteiskunnallisiin haasteisiin erityisesti julkiset palvelut järjestäytyvät nyt kilpaa monialaisiksi tai moniammatillisiksi, ja niiden toimintaa halutaan kehittää verkostomaisesti, monitoimijaisesti ja poikkihallinnollisesti. Käsitteiden moninaisuus heijastaa osaltaan sitä, että monialaista yhteistyötä on olemassa eriasteista. (Lilja 2022) Monialaisen palvelun perustamisen lisäksi monialaisuus vaatii työntekijöiltä muun muassa aitoa yhdessä toimimista, yhteiseen tavoitteeseen ja yhteistyöhön sitoutumista, säännöllistä yhteydenpitoa, kollegoilta oppimista ja asiakkaan tapaamista yhdessä asiakaslähtöisesti. (Lilja ym. 2022)
Monialaista yhteistyötä pidetään vaikuttavana organisoitumisen välineenä. Se on aikamme suosikkiratkaisu viheliäisiin ongelmiin. Sillä, minkä asteiseen yhteistyöhön pyritään, on suora vaikutus siihen, miten yhteistyötä käytännössä tehdään ja millaisia tuloksia saadaan aikaan. Käytännössä monialainen yhteistyö vaatii monialaisuuden ja yhteistyön tekemisen tapojen tarkastelua sekä niiden kehittämistä. Aito monialaisuus on jatkuvaa tasapainoilua eri toimijoiden intressien välillä, väärinymmärryksiä ja niiden korjaamista. Se vaatii toisen asemaan asettumista ja oppimista, mutta tarjoaa parhaimmillaan uusia oivalluksia ja läpimurtoja. (Lilja 2022)
Haasteisiin tarttuminen systeemiajattelun keinoin
Globalisoitunut talous mahdollistaa asiat, joita pidämme länsimaisen hyvinvointimme kulmakivinä, mutta se luo myös erittäin kompleksisia ongelmia, joita ovat esimerkiksi eriarvoisuus, ympäristön tilan heikentyminen tai monikulttuurisuuden synnyttämät haasteet. Näiden ongelmien ominaispiirre on, että ne eivät ole toisistaan irrallisia. Ne ovat syntyneet niiden systeemien yhteisvaikutuksen seurauksena, jotka ovat seurausta tavoista, joilla olemme organisoituneet. (Colchester 2019).
Nykypäivän viheliäisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää uudenlaista osaamista ja yhteistoimintaan perustuvia, verkostoitunutta organisoitumista mahdollistavia järjestelmiä. Systeemiajattelun avulla voimme ymmärtää paremmin, miten ainoastaan systeemitason innovaatiot voivat auttaa ratkaisemaan näitä ongelmia, joita yhteiskunnat kohtaavat.
Systeemiajattelu tarjoaa käsitteellisiä työkaluja, joilla ongelmat voidaan ratkaista kokonaisvaltaisilla tavoilla. Kyse on maailman tarkastelusta suhteiden kautta, järjestäytymisestä käyttäytymisen säännönmukaisuuksien kautta ja siitä, miten koko systeemin toiminta syntyy keskenään suorasti tai epäsuorasti vuorovaikutuksessa olevien toimijoiden verkostoista. Se tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle ajattelutavalle taklaamalla monimutkaisia ilmiöitä pilkkomalla ne pieniin osiin. (Colchester 2019).
Esimerkiksi hyvinvointipalveluissa systeeminen ajattelu näkyy siinä, että asiakas ja ympäristö pysyvät muuttumattomina, mutta palvelu muokkaantuu. Palvelu on silloin systeemiälykästä, kun se toteutuu aidosti monialaisena yhteistyönä. Asiakkaalle tämä näkyy jouhevana ja saumattomana palveluna. (Lilja 2022)
PARASTA ITÄÄ! -hankkeessa (LAB 2023) monialaisuuden mahdollisuuksia lisätään Innostu ilmiöistä -valmennuksessa, jossa 25 ammattilaista neljästä eri maakunnasta on saamassa oppia monialaiseen työskentelyyn ilmiölähtöisesti ja luovasti yhteiskehittäen. Valmennettaville tuodaan konkreettisia työkaluja ja menetelmiä, joilla ilmiöihin pystyy tarttumaan ja taklaamaan haasteita monialaisesti. (Kiiskinen 2022.) Valmennus jatkuu huhtikuun asti, minkä jälkeen valmennettavat voivat viedä oppeja eteenpäin omaan maakuntaan ja verkostoilleen.
Kirjoittaja
Kirsi Kiiskinen on LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön TKI-asiantuntija. Hän toimii projektipäällikkönä PARASTA ITÄÄ! -hankkeessa, jossa kehitetään ilmiölähtöistä monialaista yhteiskehittämistä (LAB 2023).
Lähteet
Colchester, J. 2019. Viheliäisten ongelmien ratkaiseminen systeemiajattelulla. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/viheliaiset-ongelmat-systeemiajattelu/
Kiiskinen, K. 2022. Innostutaan ilmiöistä yhteiskehittäen. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/innostutaan-ilmioista-yhteiskehittaen/
LAB. 2023. PARASTA ITÄÄ – ylialueellisella yhteistyöllä hyvinvointia. Hanke. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/parasta-itaa-ylialueellisella-yhteistyolla-hyvinvointia
Lilja, T. 2022. Toimivat yliopistot aidosti yhteistyössä vai onko monialaisuus mantra. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/5-2022/toimivatko-yliopistot-aidosti-yhteistyossa-vai-onko-monialaisuus-mantra
Lilja, T., Helander, J. & Pukkila, P. 2022. Monialaisen yhteistyön vaikuttavuutta ei arvioida tarpeeksi. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://itla.fi/monialaisen-yhteistyon-vaikuttavuutta-ei-arvioida-tarpeeksi/
Zaric, M. 2020. Imagine, optimism, positivity, we can. Unsplash. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/VIQLQtCJZr8
