Moniammatillisen perhetyön haasteita ja onnistumisen edellytyksiä

Tämä blogitesti perustuu Karvinen, Saalanko & Suomalainen (2020) opinnäytetyöhön Moniammatillisen perhetyön osaaminen. Opinnäytetyössä kuvataan perhetyöntekijöiden kokemuksia perhetyön haasteista ja onnistumisen edellytyksistä. Tässä opinnäytetyössä perhetyöllä tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 § mukaisesti lapsiperheiden peruspalveluihin kuuluvaa perhetyötä. Etelä-Karjalassa se koostuu sosiaalipalveluiden sekä neuvolan perhetyöstä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluna perhetyöntekijöiltä ja aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.

Perhetyön haasteita

Perhetyön tarkoituksena on ohjata perhettä arjen haastavissa tilanteissa ja tukea vanhemmuutta. Suomessa perhetyön sisältöä määrittelee sosiaalihuoltolaki (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014), mutta kunnat päättävät, miten perhetyötä järjestävät (THL 2019). LAPE-hankkeen tarkoitus oli yhdistää lapsi- ja perhepalveluita selkeämmäksi kokonaisuudeksi valtakunnallisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017). Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ja lastensuojelulain mukainen tehostettu perhetyö koetaan vaikeaksi erottaa toisistaan (Alatalo ym. 2017). Perhetyön kokonaisuus ja käsitteistö ovat epäselvät ja niiden kehittämiselle on ilmennyt tarvetta (THL 2019). Perhetyö tukipalveluna on kevyempi ja helposti lähestyttävämpi kuin erityistason tuki, kuten lastensuojelu (Saarikko 2018).

Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat perheiden hyvinvointiin ja perhetyön tarve on kasvanut. (THL 2019.) Opinnäytetyön tulosten mukaan haasteita aiheuttavat perherakenteiden ja -ongelmien moninaisuus, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmien, sekä muiden vaikeiden elämäntilanteiden lisääntyminen. Epätietoisuus perhetyön sisällöistä vaikeuttaa palvelun sopivuuden ja oikea-aikaisuuden määrittelyä.

Moniammatillinen osaaminen

Opinnäytetyön (Karvinen ym. 2020) tulosten mukaan perhetyöntekijän osaamisen tulee olla laajaa ja monipuolista. Perhetyöntekijältä edellytetään palveluverkosto-osaamista sekä hyviä vuorovaikutustaitoja, jotta luottamusta perheeseen saadaan rakennettua. Lisäksi monikulttuuriset perheet ja heidän erilaiset tapansa loivat moninaisia haasteita. Olennaisena nähtiin hoidollinen osaaminen, erityisesti mielenterveyteen ja sen ongelmiin liittyen. Eri ikäryhmien ja kehitysvaiheiden tunteminen sekä perheen dynamiikan tunnistaminen on tärkeää, sillä asiakkaiden ikäjakauma on suuri. Nykyisin perhetyön toteuttaminen on suurilta osin sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden vastuulla. Perhetyö tarjoaa haastavan ja palkitsevan työn myös terveydenhoitajatyön ammattilaisille. Perhetyö on hyvin lähellä perheen kanssa yhdessä toimimista ja siksi työntekijällä on oltava kykyä käytännönläheiseen työskentelyyn. Perhetyöntekijät toivovat osaamisen tueksi koulutuksia, jotta perhetyön muuttuviin vaatimuksiin voidaan vastata asiakaslähtöisesti. (Karvinen ym. 2020.)

Onnistunut perhetyö

Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus ovat lähtökohtana perhetyön onnistumiselle. Tavoitteet hyödyttävät eniten, kun ne ovat realistisia ja tilannekohtaisesti suunniteltuja yhteistyössä perheen kanssa. Perheen osallistuminen ja motivoituminen muutokselle ovat edellytyksenä onnistuneelle perhetyölle. Aina onnistuminen ei ole konkreettisesti mitattavaa, vaan se voi näkyä perheen hyvinvoinnissa. Onnistumisen tunne on aina yksilöllistä, niin työntekijän kuin asiakasperheen kokemuksena.

Kirjoittajat

Anna-Sofia Suomalainen, Eveliina Karvinen ja Inka Saalanko ovat valmistuvia terveydenhoitajia LAB-ammattikorkeakoulusta.

Anja Liimatainen on hyvinvointialan yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Alatalo, M., Lappi, K. & Petrelius, P. 2017. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 21/2017. Helsinki 2017.

Karvinen, E, Saalanko I. & Suomalainen A-S. 2020. Moniammatillisen perhetyön osaaminen. LAB-ammattikorkeakoulu. Terveydenhoitajakoulutus. Opinnäytetyö. [Viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094870

Saarikko, A. 2018. Perhe ei tarvitse päältä katsojia tai arviointia – perhe tarvitsee käytännön apua. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kolumni. [Viitattu 20.2.2020.] Saatavissa: valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/perhe-ei-tarvitse-paalta-katsojia-tai-arviointia-perhe-tarvitsee-kaytannon-apua

Sosiaalihuoltolaki 13.12.2014/1301/. Finlex. [Viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301?search[type]=pika&search[pika]=sosiaalihuoltolaki

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Lapsille, nuorille ja perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan. LAPE-hanke esite. [Viitattu 1.3.2020]. Saatavissa: https://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut

THL. 2019. Perhetyö. [Viitattu 23.3.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/perhetyo

Kuvat

fauxels. 2020. kadet-ihmiset-lappari-business. Pexels. [Viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-lappari-business-3184418/