Sote-palveluiden integrointi on ollut viime vuosien poliittisen ja julkisen keskustelun yleinen puheenaihe Suomessa (Taskinen & Hujala 2020, 47). Palveluiden integraatiota tarvitaan, koska palvelut ovat pirstaleisia ja siiloutuneita. Palveluiden pirstaleisuus ei mahdollista kokonaiskuvan muodostumista asiakkaasta. (THL 2016.) Suomessa ajankohtaisin integraation ja monitoimijaisen yhteistyön esimerkki on sote-uudistus. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (2023) toteaa kolumnissaan, että jatkossa on tarpeen keskittyä palveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen uusia toimintatapoja etsien.
Mukana muutoksissa -hanke on Vamlas sr:n ja TATU ry:n yhteinen hanke, joka kokoaa valtakunnallisesti pienet vammaisjärjestöt sekä heidän edustamansa ryhmät yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sote-, kuntoutus- ja oppilastoimijoiden kanssa yhteiskehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa verkostorakenteita ja niiden yhdyspintoja perheiden ääni esiin tuoden (Mukana muutoksissa 2023). Vamlas sr on vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten lasten ja nuorten osallisuutta sekä yhdenvertaisuutta. TATU ry on tapaturman ja potilasvahingon vuoksi vammautuneiden ja sairastuneiden lasten ja nuorten ja heidän läheistensä valtakunnallinen tukiyhdistys.
Monitoimijainen yhteistyö tuo ammattilaiset yhteen oppimaan toisiltaan
Palveluiden integraatio vaatii onnistuakseen tiivistä monitoimijaista yhteistyötä. Monitoimijaista työtä ei voida katsoa vain yhden toimijan osaamisesta tai toiminnasta käsin, sillä työn vaikuttavuus syntyy yhteistoiminnassa (Mönkkönen & Kekoni 2020, 230.)
Mukana muutoksissa- hankkeen kokemuksien mukaan (Hämäläinen & Kostamo-Kleemola 2023) kentällä on vahva tahtotila kehittää palveluita asiakaslähtöisemmäksi ja halu oppia yli ammattirajojen on olemassa. Hankkeen työpajojen tavoitteena on tuoda ammattilaiset yhteen oppimaan toisiltaan ja luomaan yhdessä uusia yhteistyön malleja asiakaan ääntä esiin tuoden. Palveluiden yhteiskehittäminen on yksi keino luoda asiakkaiden aitoa osallisuutta ja tasa-arvoista osallistumista vahvistavaa toimintakulttuuria (THL 2018, 6).
Yhteiskehittämällä vahvistetaan palvelujen yhdyspintoja
Yhteiskehittämisessä pyritään vahvistamaan vertikaalista integraatiota, jonka tausta-ajatuksena pidetään kumppanuutta, osallisuutta ja yhdessä tekemistä. Lähtökohtana on tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja lapsille, nuorille ja perheiden tueksi niin, että ammattilaiset työskentelevät yhdessä dialogisessa vuorovaikutuksessa. Työskentely on tarkoitus suunnata hierarkkisesta toimintatavasta kohti yhteisöllistä ja perheen osallisuuden mahdollistavaa toimintakulttuuria. (THL 2017, 40.)
Mukana muutoksissa -hankkeen työskentely korostaa ajatusta yhteisestä oppimisprosessista, jossa oman työn kautta vaikutetaan suurempaan palvelukokonaisuuteen, palvelujen integraatioon sekä palvelukokonaisuuden sujuvoittamiseen yhdyspintoja vahvistaen, jotta asiakas tulisi huomioiduksi parhaalla mahdollisella tavalla. (Hämäläinen & Kostamo-Kleemola 2023).
Kirjoittajat
Kati Laakkonen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Erityisen kiinnostuksen kohteena on erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tukeminen.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi-ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
geralt. 2019. Altmann, G. Verkkoon, sosiaalinen, abstrakti. Pixabay. Viitattu 10.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/verkkoon-sosiaalinen-abstrakti-4109223/
Hämäläinen, A. & Kostamo- Kleemola, K. 2023. Mukana muutoksissa – Vammaisjärjestöjen lapsi- ja perhetyön vahvistaminen verkostorakenteessa -hanke. Haastattelu. 20.10.2023.
Ikonen, A. 2023. Hyvinvointialueiden tulee uudistaa palveluita rohkeasti. Valtioneuvosto. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//10623/hyvinvointialueiden-tulee-uudistaa-palveluita-rohkeasti
Mukana muutoksissa. 2023. Vammaisjärjestöjen lapsi- ja perhetyön vahvistaminen verkostorakenteessa. Vamlas. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sr. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://vamlas.fi/mukanamuutoksissa/
Mönkkönen, K. & Kekoni, T. 2020. Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 215–240.
Taskinen, H. & Hujala, A. 2020. Integraatio- sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä. Teoksessa Hujala, A. &Taskinen, H: (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 47–75.
THL. 2016. Rajapinnoista yhdyspinnoiksi. Lapsi- ja perhepalveluiden integraatio. PowerPoint– esitys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/documents/10531/2851931/2.+Integraatio_16122016_final.pdf/c18902cc-0706-4ef8-a1ef-881082e06ea0
THL. 2017. Erityis- ja vaativan tason työpajaprosessien raportit. Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Työpaperi 26/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.20. 2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134652/TY%C3%962017_26_Ty%C3%B6pajaprosessit_19.12.17_web.pdf?sequence=3
THL. 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittäminen työntekijöiden ja johdon näkökulmasta, Osallisuuden, oppimisen ja ammatillisen kasvun mahdollisuuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: PunaMusta Oy.
