Musiikki kohentaa terveyttä ja hyvinvointia ylläpitämällä ja parantamalla elämänlaatua. Laulamisen ja musiikin kuuntelun on todettu vähentävän masentuneisuutta. Tutun ja mieluisan musiikin kuuntelu virkistää mielialaa. Musiikki liittyy monella tavalla ihmisen elämään, ja se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vahvistaa identiteettiä. (Numminen 2015.)
Hoitotilanteessa hoitajan laulu ja musiikki edistävät yhteenkuuluvuutta ja vuorovaikutusta sekä helpottavat sosiaalista kanssakäymistä ja yhteistyötä (Swall ym. 2020). Laulaminen ja musiikin kuuntelu parantavat muistin toimintaa ja keskittymiskykyä sekä edistävät yleistä kognitiota, kuten orientaatiota ja tarkkaavaisuutta (Särkämö ym. 2013). Musiikilla on myös kipua lievittävä vaikutus. Musiikki vähentää kivun voimakkuutta ja epämiellyttävyyttä sekä parantaa kivunhallintaa. (Vaajoki ym. 2012, Low ym. 2020.)
Musiikki kuntouttaa
Tutkitusti musiikki tehostaa kuntoutumista. Musiikin kuuntelusta voi hyötyä ilman aiempaa musiikkiharrastusta tai musikaalisuutta. (Pitkäniemi ym. 2020; Sihvonen ym. 2014.) Jo kahdenkymmenen minuutin päivittäisellä musiikin kuuntelulla, muun harjoittelun ohella, on kuntouttava vaikutus motoriikkaan, ja yhden tunnin musiikin kuuntelu kuntouttaa kognitiota ja psyykkistä tilaa (Sihvonen ym. 2014). Musiikilla ei lähtökohtaisesti ole haittavaikutuksia, mutta potilaan musiikkimaku, sairaus ja tilanne on hyvä huomioida. Musiikin kuuntelu voidaan aloittaa heti kuntoutuksen alkuvaiheessa (Leo 2020). Musiikin käyttö kuntoutuksessa on edullinen ja helposti hyödynnettävissä. Järjestelmällinen musiikin kuuntelu osana arkea ei vaadi suurempia ponnisteluja. (Luokkala & Paukkeri 2021.)
Musiikki hoitotyössä ja väestön ikääntyminen
Musiikin käyttö hoitotyössä vaatii musiikkiterapeutin kouluttavan roolin hyödyntämistä, hoitajien koulutusohjelmien kehittämistä ja hoitajien kouluttamista. Suurin este hoitajien laulamiselle on laulamisarkuus ja jännittäminen, etenkin työkavereiden ja omaisten ollessa läsnä. Hoitolaulun opetusmalli on rohkaissut ja edistänyt hoitajien laulamista hoitotilanteissa. (Numminen 2015.) Hoitajan laulua voidaan käyttää puhumisen sijaan helpottamaan hoitotilanteita (Swall ym. 2020). Hoitajien tehtävänä on ohjata potilaita musiikin kuunteluun ja osallistumaan musiikkitapahtumiin sekä kertoa musiikin terveysvaikutuksista ja -hyödyistä (Luokkala & Paukkeri 2021).
Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja ikääntyneiden määrä kasvaa (Schleutker 2013). Väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta (Becker 2015). Kuntoutuksella edistetään ikääntyneiden toimintakykyä, elämänlaatua ja arjessa selviytymistä sekä vähennetään terveyspalveluiden tarvetta (Heikkilä 2019). Musiikin käyttö hoitotyössä on edullinen menetelmä, joka ei välttämättä vaadi lisää henkilöresursseja. Tämän vuoksi musiikin käyttöä hoitotyössä kannattaisi edistää. (Luokkala & Paukkeri 2021.)
Kirjoittajat
Krista Luokkala on terveydenhoitajaopiskelija, jolle musiikki on tärkeä voimavara elämässä.
Martta Paukkeri on valmistumassa oleva sairaanhoitajaopiskelija, joka kuuntelee musiikkia rentoutuakseen ja laulaa omaksi ilokseen.
Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Becker, E. 2015. Säästöistä kustannuksia. Lyhytnäköiset säästöt estävät tuloksellisuuden. Tehyn julkaisusarja B: 1/2015. [Viitattu 10.3.2021]. Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2015/2015_b1_saastoista_kustannuksia_id_1313.pdf_
Heikkilä, J. 2019. Kuntoutus ikääntymispolitiikassa. Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. [Viitattu 31.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912186996
Leo, V. 2020. Effects of vocal music on verbal learning and long-term recovery after stroke. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu 22.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6448-3
Low, MY., Lacson, C., Zhang, F., Kesslick, A. & Brandt, J. 2020. Vocal Music Therapy for Chronic Pain: a Mixed Methods Feasibility Study. The Journal of Alternative and Complementary Medicine. Vol. 26, No. 2/2020, 113–122. [Viitattu 22.6.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1089/acm.2019.0249
Luokkala, K. & Paukkeri, M. 2021. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus musiikin terveysvaikutuksista. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Hoitotyö. [Viitattu 20.10.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102118817
Numminen, A. 2015. Musiikki muistisairaiden ihmisten hoidon tukena. Gerontologia Vol. 29. No. 2/2015, 88–93. [Viitattu 22.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1757039
Pitkäniemi, A., Sihvonen, J., Särkämö, T. & Soinila, S. 2020. Musiikki-interventiot kivun hoidon osana. Lääkärilehti. Nro 37/2020 vsk 75, 1843- 1848a. [Viitattu 22.6.2021]. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/319931
Schleutker, E. 2013. Väestön ikääntyminen ja hyvinvointivaltio. Mitä vaihtoehtoja meillä on? Yhteiskuntapolitiikka. Vol. 78, No. 4/2013, 425–436 [Viitattu 10.3.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201312097585
Sihvonen, A., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Nro 130/2014, 1852–60. [Viitattu 22.6.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo11845.pdf
Swall, A., Marmstål Hammar, L. & Gransjön Craftman, Å. 2020. Like a bridge over troubled water – a qualitative study of professional caregiver singing and music as a way to enable personcentred care for persons with dementia. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being. Vol. 15, No. 1/2020 [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/17482631.2020.1735092
Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Numminen, A., Kurki, M., Johnson, JK. & Rantanen, P. 2013. Cognitive, Emotional and Social Benefits of Regular Musical Activities in Early Dementia: Randomized Controlled Study. The Gerontologist Vol. 54, No. 4/2013, 634–650 [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1093/geront/gnt100
Vaajoki, A., Pietilä, A-M., Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen 2012. Kvasikokeellinen interventiotutkimus hoitotyössä: esimerkkinä musiikki-interventio aikuisten gastroenterologisten potilaiden leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa. Hoitotiede Vol. 24. No. 2/2012, 313–324. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1580804
Kuvat
Kuva 1. geralt. 2016. Altmann, G. 2016. Avain, arvosanoja, rakkaus, sydän. Pixabay. [Viitattu 14.10.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/avain-arvosanoja-rakkaus-syd%c3%a4n-1439136/
Kuva 2. theglassdesk. 2015. Clark, B. Musiikkia, työpöytä, audio, kuulokkeet. Pixabay. [Viitattu 14.10.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/musiikkia-ty%c3%b6p%c3%b6yt%c3%a4-audio-kuulokkeet-1106439/
