Harva ihminen tunnistaa myönteisten tunteiden olevan läsnä haastavissa tilanteissa tai elämän kriiseissä, vaikka ne voisivat olla avain näistä tilanteista selviämiseen. Myönteiset tunteet ovat vähemmistössä elämää mullistavissa tapahtumissa, mutta niiden havainnointi ja vahvistaminen auttavat resilienssiä eli ihmisen selviytymiskykyä luomalla toivoa ja merkitystä sekä ohjaamalla ajattelua kohti ratkaisuja ja selviytymistä.
Barbara Fredricksonin kehittämän laajenna ja vahvista -teorian mukaisesti myönteiset tunteet tulevat esille stressaavissa tilanteissa yhdessä kielteisten tunteiden kanssa. Myönteiset tunteet toimivat valmentajana stressin kielteisille vaikutuksille vähentämällä kielteisten tunteiden aiheuttamaa autonomista vireytymistä sekä lisäämällä ajattelun joustavuutta ja ongelmanratkaisukykyä. (Burton 2020, luku 3.) Korkeilan (2017, 210) mukaan tunnetaidot ovat psyykkisen hyvinvoinnin ja resilienssin avain, sillä kyky säädellä negatiivisten tunteiden sävyä, voimakkuutta ja kestoa mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla.
Myönteiset tunteet lisäävät psyykkistä hyvinvointia ja kestävyyttä myös ihmissuhteiden kautta, ja siten ihmissuhteiden laatu ja määrä kasvavat myönteisten tunteiden myötävaikutuksesta. Vaikuttavina tekijöinä ihmissuhteiden laadun ja määrän kasvuun ovat vuorovaikutustaidot sekä ajattelun joustavuus ja luovuus, jotka kehittyvät myönteisten tunteiden myötä (Lipponen 2020, 89). Myönteisiä tunteita kokeva ja ulospäin näyttävä ihminen on helpommin lähestyttävissä kuin kielteisiä tunteita omaava henkilö. Myös avun saaminen ja tarjoaminen lisääntyvät, kun ihmiset uskaltavat ja haluavat lähestyä toisiaan.
Myönteisistä tunteista apua työelämässä selviämiseen
Työelämän hektisyys ja kuormittavuus ovat lisääntyneet vuosien varrella, mikä on aiheuttanut monille stressiä, uupumusta ja vaikeuksia selvitä haasteista. Tästä syystä tarve hyville taidoille kehittää omaa resilienssiä on korostunut. Korkeilan (2017, 210) mukaan modernin maailman työympäristö ei luo hyviä edellytyksiä psyykkiselle hyvinvoinnille ja resilienssin kehittymiselle, sillä yksilöiden odotetaan asettavan tavoitteensa vuosikausien päähän, mihin ihmisen aivot eivät ole varautuneet evoluution aikana. Epäonnistumisten panokset ovat suuret, kun ympäröivä maailma pyrkii ruokkimaan välitöntä onnellisuuden tavoittelua, mikä lisää turhautumisen ja negatiivisten tunteiden todennäköisyyttä. Tämä kaava ajaa helposti riippuvuuteen, kun välittömän tyydytyksen aikaansaavat asiat saavat liikaa arvoa ja hitaasti mielihyvää tuottavat asiat liian vähän.
Esihenkilötyöllä on merkittävä rooli alaisen resilienssin tukemisessa. Korkalan (2025, 25–38) Telia Finland Oyj:n Operations-osastolle tekemässä opinnäytetyössä tutkittiin esihenkilön vaikutusta alaistensa resilienssiin ja sen kehittymiseen. Osana tutkimusta selvitettiin alaisten keinoja ja taitoja ylläpitää ja kehittää resilienssiään. Merkittävimpiä taitoja olivat positiivinen ajattelu ja optimismi. Positiivisen ajattelun ja myönteisten tunteiden hyödyntäminen haasteiden kohdatessa vähentää stressiä, lisää minäpystyvyyttä ja uskoa omiin kykyihin sekä mahdollisuuksiin selvitä haasteista. Lisäksi se laajentaa sosiaalisia suhteita ja henkilökohtaisia voimavaroja.
Positiivisuus luo hyvän kierteen
Myönteiset tunteet ja niiden kautta saadut positiiviset kokemukset voidaan valjastaa yksilöiden resilienssitekijöistä koko tiimin resilienssin kehittämiseen. Ilo tunteena on tarttuvaa, ja kun se näytetään julki, yhteisten haasteiden edessä jaettu ilo tarttuu muihin ja saa aikaan kollektiivisen ilon tunteen. Jaetut myönteiset tunteet ja kokemukset ruokkivat lisää myönteisiä ajatuksia, jolloin koetaan vähemmän negatiivisia tunteita ja kyky selvitä jatkossa vastaavista kokemuksista kasvaa. Ilo tunteena lisää luovuutta, halua ylittää omat rajat, uteliaisuutta lähestyä tuntemattomia asioita ja tyytyväisyyttä nauttia nykyhetkestä. Nämä edistävät mielen teorian muodostumista eli kykyämme ymmärtää toisen ihmisen mieltä. (Korkeila 2017, 210).
Myönteiset tunteet ja kokemukset kannattaa jakaa työtovereiden kesken, sillä näin jokainen saa taitoja vahvistaa omaa resilienssiään ja tiimin yhteinen resilienssi kasvaa. Yhdessä koetut positiiviset hetket luovat vahvemman ja kestävämmän työyhteisön, joka pystyy paremmin kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.
Kirjoittajat
Roni Korkala on valmistumassa tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
AbsolutVision. 2017. Grescoli, G. Hymiö, suututtaa, vihainen, ahdistus. Pixabay. Viitattu 14.3.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/hymi%C3%B6-suututtaa-vihainen-ahdistus-2979107/
Burton, H. 2020. The Science of Emotions: A conversation with Barbara Fredrickson. Ideas Roadshow. Open Agenda Publishing Inc. Viitattu 14.3.2025. Saatavissa https://ebookcentral.proquest.com/lib/lab-ebooks/detail.action?docID=6605872&pq-origsite=primo
Korkala, R. 2025. Esihenkilön vaikutus alaisen resilienssiin ja sen kehittymiseen. Case: Telia Finland Oyj, osasto Operations. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 14.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503234803
Korkeila, J. 2017. Terve mieli terveissä aivoissa. Helsinki: Duodecim. 133, 209–14. Viitattu 14.3.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo13528.pdf
Lipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa. Helsinki: Duodecim.
