Patellofemoraalinen kipuoireyhtymä ‒ patellofemoral pain syndrome, PFPS ‒määritellään kivuksi polvilumpion (patella) ympärillä. Tämä kipu provosoituu yhdestä tai useammasta polvilumpio-reisiluuniveltä rasittavasta liikkeestä, jossa paino on alaraajassa polvi koukistuneena, kuten kyykätessä, portaissa kävellessä, hölkätessä/juostessa tai hyppiessä. (Crossley ym. 2016, 840.)
PFPS-diagnoosin perustana ovat kipualue, oireiden kesto, ikä, oireita provosoivat asiat, manuaalinen palpaatio sekä muiden patologioiden pois sulkeminen. Olennainen kriteeri diagnoosille onkin se, ettei kivulle löydy muuta selittävää patologiaa. (Leibbrandt & Louw 2017, 4.) Näitä muita patologioita ovat esimerkiksi Sinding-Larsen Johanssonin syndrooma, Osgood-Schlatterin tauti ja patella-tendinopatiat. Usein kivun puhkeamiseen liittyy polven liiallinen rasitus. (Gorman McNerney & Arendt 2013, 405.)
McClintonin ym. (2020) tuoreen tutkimuksen mukaan PFPS on usein erilaisten biomekaanisten, neuromuskulaaristen, käyttäytymisen ja psykologisen tekijöiden summa. Tällöin yksilöllinen edukaatio on olennaisessa osassa PFPS:n kuntoutuksessa.
Käsitteiden kirjo
Kansainvälistä konsensusta ei ole löydetty käsitteiden käytössä. PFPS–termin synonyymeina käytetään muun muassa termejä polven etuosan kipu (eng. anterior knee pain, lyh. AKP), patellofemoraalinen kipu (eng. patellofemoral pain, lyh. PFP), kondromalasiapatella ja juoksijan polvi, mutta niiden käytöstä on eriäviä mielipiteitä (Brukner & Khan 2017, 769; Crossley ym. 2016, 840; Gorman McNerney & Arendt 2013, 404). Sen lisäksi Crossley ym. (2016) suosittelevat termin PFP:n käyttöä, kun taas kansainvälisen patellofemoraalia tutkivan asiantuntijaryhmän mukaan tulisi välttää käyttämästä muita termejä kuin AKP (Gorman McNerney & Arendt 2013, 404).
Termit patellofemoraalinen kipu (PFP) ja polven etuosan kipu (AKP) eivät ole parhaita kuvaamaan kyseistä vaivaa, koska kipu on vain yksi osa laajaa oirekokonaisuutta. On suositeltavaa käyttää termiä patellofemoraalinen kipuoireyhtymä, koska vamma muistuttaa enemmän kipuoireyhtymää kuin pelkkää kipua.
Esiintyvyys
LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin PFPS:n esiintyyvyttä 11–19-vuotiailla jalkapalloa pelaavilla mies- ja naissukupuolisilla. Opinnäytetyön otannassa 38 %:lla esiintyi PFPS:ää (Hodju & Viitanen 2024). Tulokset ovat yhdensuuntaiset Harris ym. (2021) PFPS:n esiintyvyyttä selvittävän tutkimuksen kanssa, jossa he saivat PFPS:n esiintyvyydeksi 39 %.
Bruknerin & Khanin (2017) mukaan jopa 20–40 % tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvista fysioterapiakäynneistä johtuu PFPS:stä. Smithin ym. (2017) systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin mukaan PFPS:n esiintyvyys on 22,7 % koko väestön keskuudessa, mutta nuorilla sitä esiintyy 28,9 %:lla. Meta-analyysiin hyväksyttiin 23 tutkimusta, joista 10 arvioitiin korkealaatuiseksi.
PFPS:n esiintyvyydestä löytyy keskenään hyvin ristiriitaisia tutkimustuloksia. Tästä hyvänä esimerkkinä Borschneck ym. (2021) saivat tuoreessa tutkimuksessaan esiintyvyydeksi 10–13-vuotiailla koululaisilla 3,9 % ja 14–15-vuotiailla 10,4 %. Kuitenkin Leeuwenin ym. (2023) mukaan 7–24-vuotiaista PFPS:ää esiintyy eniten 13–vuotiailla kun taas Harrisin ym. (2021) tutkimuksessa esiintyvyyteen 11–15-vuotiailla urheilijoilla eivät vaikuttaneet ikä, sukupuoli, kypsyys eikä harrastettu urheilulaji.
Jatkossa PFPS:n esiintyvyyttä olisi hyvä tarkastella niin, että jokaisen tutkittavan kanssa tehtäisiin interventio. Tämän intervention tulisi sisältää haastattelu ja terveyshistorian selvitys sekä kliininen tutkiminen PFPS:n poissulkevien erotus diagnostisten vammojen varalta (Hodju & Viitanen 2024.)
Kirjoittajat
Lauri Hodju on valmistuva fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Aki Rintala toimii vanhempana tutkijana ja yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Borschneck, G. & St John, L., Brundage, K. & Borschneck, D. 2021. Cross-Sectional Risk Factors of Anterior Knee Pain in Adolescents. Frontiers in Pain Research. Viitattu 13.1.2024. Saatavissa
https://www.researchgate.net/publication/354766065_CrossSectional_Risk_Factors_of_Anterior_Knee_Pain_in_Adolescents
Brukner, P. & Khan, K. 2017. Clinical Sport medicine. 5. painos. Australia: McGraw-Hill Australia Pty Ltd.
Crossley, K., Stefanik, J., Selfe, J., Collins, N., Davis, I., Powers, C., McConnel, J., Vicenzino, B., Bazett-Jones, D., Esculier, JF., Morrissey, D. & Callaghan, M. 2016. Patellofemoral pain consensus statement from the 4th International Patellofemoral Pain Research Retreat, Manchester. Part 1: Terminology, definitions, clinical examination, natural history, patellofemoral osteoarthritis and patient-reported outcome measures. British Journal of Sports Medicine. PDF-dokumentti. Viitattu 14.10.2023 Saatavissa https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/50/14/839.full.pdf
Gorman McNerney, M. & Arendt, E. 2013. Anterior Knee Pain in the Active and Athletic Adolescent. Current Sports Medicine Reports 12(6), 404– 410. Viitattu 14.10.2023. Saatavissa https://journals.lww.com/acsmcsmr/fulltext/10.1249/JSR.0000000000000013
Harris, M., Edwards, S., Rio, E., Cook, J., Cencini, S., Hannington, M. C. & Docking, S. 2021. Nearly 40% of adolescent athletes report anterior knee pain regardless of maturation status, age, sex or sport played. Physical Therapy in Sport. Vol. 51, 29–35. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1466853X21001097
Hodju, L. & Viitanen, S. 2024. Patellofemoraalinen kipuoireyhtymä 11–19-vuotiailla jalkapalloilijoilla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapia. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060219800
Leeuwen, G., Schepper, E., Bindels, P., Bierma-Zeinstra, S. & Middelkoop, M. 2023. Patellofemoral pain in general practice: the incidence and management. Family Practice 40(2), 1–7. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/373687614_Patellofemoral_pain_in_general_practice_the_incidence_and_management
Leibbrandt, D. & Louw, Q. 2017. The development of an evidence-based clinical checklist for the diagnosis of anterior knee pain. South African Journal of Physiotherapy. Vol. 73(1). Viitattu 14.1.2024. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/315929703_The_development_of_an_evidence-based_clinical_checklist_for_the_diagnosis_of_anterior_knee_pain
McClinton, S. M., Cobian, D. G. & Heiderschett, B. C. 2020. Physical Therapist Management of Anterior Knee Pain. Current Reviews of Musculoskeletal Medicine. Vol. 13(6), 776–78. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33128200/
Piacquadio, A. 2020. Mies, ihmiset, nainen, fitness. Pexels. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-ihmiset-naine-fitness-3760275/
Smith, B., Selfe, J., Thacker, D., Hendrick, P., Bateman, M., Moffatt, F., Rathleff, M., Smith, T. & Logan, P. 2017. Incidence and prevalence of patellofemoral pain: A systematic review and meta-analysis. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/322264795_Incidence_and_prevalence_of_patellofemoral_pain_A_systematic_review_and_meta-analysis
