Leikkausosastolla toimivien sairaanhoitajien osaamista ja perehtymistä voidaan tukea verkkokurssien avulla, mikä puolestaan edistää ammatillista kehittymistä. Verkkokurssin edut ovat, että sen voi suorittaa, kun se sopii itselle ja organisaatiolle, riippumatta ajasta ja paikasta. Verkkokurssien avulla oppiminen voi olla tehokasta, kannattavaa ja interaktiivista.
LAB-ammattikorkeakoulun anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksen (30 op) kehittämisprojektina laadittiin Neuroanestesia perehtyville 2022 -Moodle-kurssi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkausosastolla tulee ajoittain tilanteita, jolloin tarvitaan osaamista myös neuroanestesian osalta. Tällainen tilanne on esimerkiksi, kun neurokirurgisille tehopotilaille pitää tehdä pitkittyneen hengityskonehoidon vuoksi henkitorviavanne eli trakeostomia. Leikkausosastolla myös tehdään korvalääkärin ja neurokirurgin yhteisleikkauksia, jolloin anestesiahoitajilta edellytetään osaamista neuroanestesian osalta. (Alahuhta 2014).
Verkkokurssin tuottamisesta ja sisällöstä
Kehittämistehtävää aloitettaessa muodostettiin työryhmä, johon kuului neuroanestesiaan perehtyneitä ammattilaisia Tyksin T-sairaalan leikkausosastolta. Työryhmän kanssa suunniteltiin kurssin sisältöä. Tavoitteena oli tuottaa perehtyjien avuksi Moodle-kurssi, josta hyötyisi korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkausosaston lisäksi myös T-sairaalan leikkausosasto ja tarvittaessa myös muut aihealueesta kiinnostuneet. Kurssia lähdettiin rakentamaan suoraan sairaanhoitopiirin Moodle-alustalle.
Kurssin osa-alueiksi muodostuivat neurokirurgiaan liittyvä anatomia ja fysiologia, neuroanestesian erityispiirteet, hengitys neuroanestesiassa, hemodynamiikka neuroanestesiassa, lämpötalous ja diureesi neuroanestesiassa sekä akuutit tilanteet neuroanestesian aikana. (Rankin ym. 2013; Katila & Takala 2012).
Arviointia ja kokemuksia
Ennen kurssin julkaisemista sen suoritti pilottiryhmä, joka arvioi avoimien kysymyksien avulla esimerkiksi hyödynnettävyyttä, ulkoasua, loogisuutta ja kokonaisuutta. Pilottiryhmä muodostui kuudesta sairaanhoitajasta ja yhdestä anestesiologiaan erikoistuvasta lääkäristä. Pilottiryhmän vastausten perusteella tehtiin tarvittavat korjaukset, minkä jälkeen kurssi julkaistiin kaikille avoimeksi.
Kirjoittajat
Terhi Helenius työskentelee sairaanhoitajana Turun yliopistollisen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkausosastolla. Hän opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Sari Nieminen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja toimii opettajana anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Lähteet
Alahuhta, S., Lindgren, L., Olkkola, K., Rosenberg, P. & Ruokonen, E. 2014. Anestesiologia ja tehohoito. Helsinki: Duodecim.
Elf-Moondance. 2021. Sairaala, klinikka, tohtori. Pixabay. Viitattu 10.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/sairaala-klinikka-tohtori-6827347/
Katila, A. & Takala, R. 2012. Neuroanestesia perehdytyskansio. Tyks.
Rankin, J., Atack, L. & Then, K. 2013. Can emergency nurses’ triage skills be improved by online learning? Results of an experiment. Viitattu 7.4.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21906796/
![[alt-teksti: Kuvakaappaus oppimisalustasta, jossa sisältövalikot kuvatekstin mukaisesti ja kuvituskuvaa avoimien kämmenien päällä tekstit yes ja no sekä kysymys Minäkö korkeakouluun?]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/597_2024_Oppimisymparistosta-tukea-AMK-opiskelupohdintoihin-510x510.jpg)
