Neuvolatoiminta 100 vuotta

Suomalaisen neuvolajärjestelmän isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta perustettiin ensimmäinen lastenneuvola Lastenlinnan sairaalan yhteyteen vuonna 1922. Ensimmäiset terveyssisaret valmistuivat Mannerheimin lastensuojeluliiton kurssilta 2.3.1925, ja äitiysneuvola aloitti toimintansa vuonna 1926. Terveyssisarten tehtävä oli terveysvalistuksen levittäminen ja tartuntatautien ehkäisy. Asiakaskuntaan kuuluivat äidit, pienet lapset ja koululaiset. Terveyssisaret toimivat yhteistyössä kunnanlääkärin, kätilöiden, opettajien, lastenvalvojien, sairaaloiden, diakonissojen, lautakuntien, johtokuntien ja järjestöjen kanssa. Terveyssisartyön kehittäjänä ja Valtion terveydenhuolto-opiston johtajana toimi Tyyne Luoma. (Puro 2017.)

Neuvolatoiminnan alkamisen jälkeen imeväis- ja lapsikuolleisuus laski nopeasti. Vuonna 1939 neuvoloita oli jo 150. Niissä annettiin neuvontaa ruokailuun, puhtauteen, ulkoiluun ja lasten vaatetukseen liittyen. Suomen alettua teollistua perustettiin usein myös tehtaille omat lastenneuvolat.

Vuonna 1944 säädettiin lait äitiys- ja lastenneuvoloista, kätilöistä ja terveyssisarista. Neuvolalakien ja uudelleenrakentamisen myötä rakennettiin maailman tehokkain ja tihein neuvolaverkosto. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi tehtiin yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa ja rokotustoiminta laajentui keskeiseksi työn menetelmäksi neuvolassa. 1950-luvulla Suomessa lähes kaikki synnyttäjät olivat äitiysneuvolan asiakkaita ja lähes kaikki lapset lastenneuvolan asiakkaita. Kansanterveyslaki uudisti koko terveydenhuoltojärjestelmän 1970-luvulla. Terveyssisaren ammattinimike muuttui terveydenhoitajaksi. (Puro 2017.)

Lapsiperheet lujilla 1990-luvulla

Väestövastuisen terveydenhoitajatyön kokeilu käynnistyi 1980-luvun puolivälissä. Sen tarkoituksena oli, että terveydenhoitajat voisivat vastata itsenäisemmin työnsä järjestämisestä asiakaskeskeisempään suuntaan. 1990-luvulla neuvoloiden asiakaskunnan haasteina ilmenivät mielenterveysongelmat, lisääntynyt päihteidenkäyttö, tupakointi ja epäterveelliset elintavat. Lapsiperheiden pahoinvointi lisääntyi ja suomalaisten terveyserot kasvoivat. (Haarala ym. 2015.)

Terveydenhuoltolaki (2010/1326) ja Valtioneuvoston asetus (2011/338) velvoittavat kunnat järjestämään kaikille perheille äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, jotka yhdistyvät hyvinvointineuvoloissa. Neuvolatyö on perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa, palvelut ovat perheille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Palvelut perustuvat määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja terveysneuvontaan, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet.

Kuva 1. Luotettavaa neuvontaa esimerkiksi raskausaikana tarvitaan vuosisadasta toiseen. (Elf-Moondance 2021)

Neuvolatoiminnan tulevaisuus

Neuvolatyön ja koko sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus on nyt murroksessa. Hoitajapula, lisääntynyt moniammatillisen yhteistyön tarve sekä digitalisaation tuomat haasteet näkyvät myös neuvolatoiminnassa. Syntyvyys laskee, ja resursseja olisi mahdollista kohdentaa nykyistä varhaisempaan terveyden edistämiseen ja tarvelähtöiseen tukeen. Alueellisten hyvinvointipalvelujen avulla turvataan lähipalvelut myös lapsiperheille (Sote-uudistus 2022).  

LAB-ammattikorkeakoulu vastaa tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin terveydenhoitaja-koulutuksen digiosaamisen, tiedolla johtamisen ja kestävyysosaamisen sekä monipuolisen hanketoiminnan avulla (LAB 2022).

Kirjoittajat

Eveliina Komonen ja Inka Vepsäläinen ovat pian valmistuvia terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.

Anja Liimatainen on toiminut terveydenhoitajana vuosina1980‒2005 ja nyt toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.

Lähteet

Elf-Moondance. 2021. Pregnancy, pregnant, woman. Pixabay. Viitattu 13.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/pregnancy-pregnant-woman-6689901/

Haarala, P., Honkanen, H., Mellin, O-K. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2015. Terveydenhoitajan osaaminen. Helsinki: Edita.

LAB. 2022. Hyvinvointi. Viitattu 13.04.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/tutkimus-kehitys/hyvinvointi

Puro, L. 2017. Painonne arvosta kultaa. Terveydenhoitajaliitto terveydenhoitajatyön puolustajana. Suomen Terveydenhoitajaliitto. Viitattu 11.04.2022. Saatavissa https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/files/480/Painonne_arvosta_kultaa_sahkoinen_kirja.pdf

Sote-uudistus. 2022.  Viitattu 11.04.2022. Saatavissa https://soteuudistus.fi/hyvinvointialueet-

Terveydenhuoltolaki 2010/1326. Finlex. Viitattu 11.04.2022 Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 2011/338. Finlex. Viitattu 13.04.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2011/20110338