Maaseudun ammattien ja yrittäjyyden roolia kestävyyssiirtymässä tulee tarkastella myös nuorten näkökulmasta. MAMIKSA ‒ Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa (LAB 2024) on perehdytty nuorten yrittäjyysasenteisiin, ammatillisiin toiveisiin ja tulevaisuuden haaveisiin huomioiden työllistymistä ja toisen asteen koulutuksen vetovoimaisuutta omassa maakunnassa.
Oman paikkakunnan lukio kiinnostaa, ja se on monelle ensisijainen vaihtoehto ammatillisten oppilaitosten sijoittuessa kasvukeskuksiin. Savitaipaleen lukiolaisilla on positiivinen näkemys myös yrittäjyydestä, ja erilaiset ammatilliset haaveet vaikuttavat siihen, minne tulevaisuudessa sijoittua. Nuorten ratkaisuilla on merkitystä paikkakuntien elinvoimaisuudelle. (LAB 2024)
![[Alt-teksti: suuri luentosalitila, jossa nuoret kuuntelevat esitystä, heijastettuna seinällä on teksti mikä motivoi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/621_2024_Nuorten-valinnat-etc-1024x633.jpg)
Ammatillisen koulutuksen trendit tilastojen valossa
Ammatillisen koulutuksen trendit Etelä-Karjalassa kertovat osaltaan nuorten näkemyksistä toisen asteen opintojen tuottamista mahdollisuuksista sijoittua työelämään kotipaikkakunnallaan.
Kone- ja tuotantotekniikka on noussut suosituksi, mikä kertoo teknologisen kehityksen ja teollisuuden kasvavasta merkityksestä. Tämä ala houkuttelee opiskelijoita lupaavilla uranäkymillä sekä yrittäjyyden mahdollisuuksilla. Vipusen (2024) tilastojen mukaan kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon aloituspaikkojen ja hakijoiden suhde osoittaa alan vetovoimaisuutta. Toisaalta logistiikka ei näytä vuonna 2024 kiinnostavan samalla tavalla. Tähän voi vaikuttaa moni asia, kuten alalla tapahtuvat muutokset tai nuorten arvojen ja kiinnostuksen kohteiden muuttuminen.
Metsätalous on ala, joka kiinnostaa vuosittain pientä joukkoa opiskelijoita, maatalous ja puutarhatalous on sen sijaan kiinnostanut vain muutamia nuoria vuosittain. Tämä voi heijastaa alojen vaatimusta tietyntyyppiselle omistautumiselle. Nämä havainnot peilaavat suoraan Vipusen (2024) tilastoihin perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa. (Vipunen 2024)
Tulevaisuuden ammatilliset polut
Elinvoima, työllistyminen ja yrittäjyys osaamisen ohella ovat keskeisiä tuloksentekijöitä Etelä-Karjalassa. Tarvitaan toiminnan joustoja myös koulutuspaikkoihin sekä aloihin. (Vainio 2024)
Tulevaisuuden polut kohti yrittäjyyttä ja työllistymistä maaseudulla eivät enää välttämättä rakennu perinteisten maaseudun alojen varaan. Maaseudun elinvoimaisuutta edistää uudistuva yrittäjyys, maaseudulla ollen vähemmän työllistymisen ja toimeentulon mahdollisuuksia kuin kaupunkialueilla. Maaseudulla toimiikin merkittävästi muuta kuin maa -ja metsätalouden elinkeinotoimintaa. (Maa- ja metsätalousministeriö 2024)
Maaseudulla toimivien mikroyritysten liikeideoiden kehittämistä tuleekin tukea ja kannustaa nuoria ammatinvalintaan ja koulutuspoluille, jotka tukevat maaseudulle työllistymistä ja yrittäjyyttä.
Kirjoittaja
Marja Jordberg-Gilabert on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori ja toimii asiantuntijana MAMIKSA ‒ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa (LAB 2024).
Lähteet
LAB. 2024. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina
Maa- ja metsätalousministeriö. 2024. Yrittäjyys maaseudulla. Viitattu 27.6.2024. Saatavissa https://mmm.fi/yrittajyys
Vainio, K. 2024. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma ja valtiolta /EU:lta tarvittavat lyhyen aikavälin toimet kestävän kasvun ja hyvinvoinnin rakentumiseksi. Esitys Taipalsaaren elinkeinotapahtumassa. 4.6.2024.
Vipunen. 2024. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku. Opetushallinnon tilastopalvelu. Viitattu 27.6.2024. Saatavissa https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammatillisen%20koulutuksen%20ja%20lukiokoulutuksen%20yhteishaku%20-%20Hakukohteet.xlsb
