Odottamisen infrastruktuuri palveluympäristönä

Matkustaminen on muuttunut vuosien saatossa. Siinä missä ennen odottaminen oli osa matkustuskokemusta, nykyään sitä pidetään lähinnä välttämättömänä pahana. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten odottamisen infrastruktuuriin suhtaudutaan.

Rautatieasemien hiipuva loisto

Vielä muutama vuosikymmen sitten rautatieasemilla oli arvostettu asema kaupunkien sydämissä. Ne olivat arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia, jotka tarjosivat matkustajille miellyttävän ympäristön odottaa junaa. Kajaanin rautatieasema on tästä hyvä esimerkki – vanha puurakennus, joka on palvellut matkustajia jo yli sata vuotta (Keränen 2024). Nämä asemat eivät olleet vain odotustiloja, vaan ne edustivat kaupungin porttia maailmalle, paikkaa, jossa seikkailu alkoi.

Nykyään tilanne on toinen. VR on aikeissa luopua monista asemarakennuksista, mukaan lukien Kajaanin asema. Kaupunki ei ole kiinnostunut ostamaan rakennusta, vaikka se on suojeltu kohde (Keränen 2024). Tämä kertoo karua kieltä siitä, miten vähän arvoa annetaan matkustajien odotustiloille.

Lentokenttien kahden kerroksen väkeä

Samaan aikaan kun rautatieasemien odotustilat rapistuvat, lentoyhtiöt, kuten Finnair, ovat alkaneet panostaa omiin lounge-tiloihinsa. Nämä ovat kuitenkin vain harvojen ja valittujen etuoikeus. Tavallinen matkustaja joutuu tyytymään ruuhkaisiin ja epäviihtyisiin odotustiloihin (Takala 2024). Tämä luo mielenkiintoisen kontrastin: toisaalla odottamisen infrastruktuuri kehittyy ja paranee, mutta vain pienelle osalle matkustajista.

Pakkasessa palellen

Mutta mitä tapahtuu, kun odotustilat katoavat kokonaan? Kuvittele itsesi Kajaanin rautatieasemalle keskellä kylmintä talvea. Ulkona pakkasta parikymmentä astetta, ja juna on myöhässä. Ilman lämmintä odotustilaa kokemus on vähintäänkin epämiellyttävä, ellei jopa vaarallinen.

Tällainen tilanne ei ole vain epämukava, se voi myös vaikuttaa merkittävästi matkustuskokemukseen ja -halukkuuteen. Jos tiedät joutuvasi odottamaan junaa kylmässä ja tuulessa, saatat valita mieluummin oman auton tai jopa jättää matkan kokonaan tekemättä. Näin odottamisen infrastruktuurin puute voi vaikuttaa laajemmin liikkumistottumuksiimme ja jopa ympäristöön, jos ihmiset valitsevat vähemmän ympäristöystävällisiä matkustustapoja mukavuuden vuoksi.

Odottamisen arvo

Odottamisen infrastruktuuri ei ole vain mukavuuskysymys. Se on oleellinen osa matkustuskokemusta ja voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten miellyttäväksi tai stressaavaksi koemme matkustamisen. Kun suunnittelemme palveluympäristöjä, meidän tulisi muistaa, että odottaminen on osa palvelua ‒ ei vain välttämätön paha.

Hyvä odotusympäristö voi tarjota mahdollisuuden rauhoittumiseen, työntekoon tai vaikka pieneen lepohetkeen ennen matkaa. Se voi olla paikka, jossa matkustaja voi virittäytyä tulevaan matkaan tai rentoutua pitkän työpäivän jälkeen. Parhaimmillaan odotusaika on arvokasta omaa aikaa, jota arvostamme yhä enemmän kiireisessä arjessamme.

Odottamisen infrastruktuurin uudelleenajattelu ei ole vain nostalgiaa vanhojen asemarakennusten perään. Se on mahdollisuus parantaa matkustuskokemusta, edistää kestävää liikkumista ja luoda uutta arvoa sekä matkustajille että palveluntarjoajille. Ehkä on aika palauttaa arvo odottamisen infrastruktuurille ‒ ei vain historian vuoksi, vaan tulevaisuuden matkustajien hyväksi.

Lähteet

bearinthenorth. 2016. Borisova, A. Helsinki, rautatieasema, Saarinen. Pixabay. Viitattu 10.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/helsinki-rautatieasema-saarinen-1562424/

Keränen, J. 2024. Kajaanin kaupunki ei ole kiinnostunut rautatieasemasta. Kainuun Sanomat 7.9.2024.

Takala, S. 2024. Finnairin uusi lounge harmittaa kanta-asiakkaita: “Ei ole enää hauskaa”. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.9.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010684718.html