Ohjeilla vauhtia videovastaanottoon

Vastaanoton toteuttaminen etäyhteydellä lisää kuntoutuksen saavutettavuutta ja tuo kuntoutuksen asiakkaan arkiympäristöön, mikä tukee vuorovaikutusta. (Rouvinen & Salminen 2019, 32–35). Etäkuntoutus, digitaaliset palvelut ja uusi teknologia ovat merkittäviä kuntoutuksen kehittämiskohteita. Kanta-Hämeen perusterveydenhuollon avofysioterapiassa videovastaanotot eivät ole vielä aktiivisessa käytössä. Eivätkö etävastaanotot kiinnosta fysioterapeutteja vai onko kynnys niiden toteuttamiseen liian korkea? Vuononvirran (2016, 93) mukaan fysioterapeuttien perehdytys ja koulutus etäkuntoutusvälineiden käyttöön on välttämätöntä. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan Kanta-Hämeen perusterveydenhuollon avofysioterapian etävastaanottojen kehittämishankkeen tuloksia.

Kuva 1. Videovastaanotto luo uusia mahdollisuuksia myös fysioterapiassa. (Grabowska 2021)

Yhdessä tekemällä kohti päämäärää

Videovastaanottojen vieraus ja tekniset epävarmuudet nousivat esille henkilökunnalle tehdyssä SWOT-kyselyssä. Tulosten pohjalta työstettiin videovastaanoton ohjeet, joita työpajassa täydennettiin ja joiden mukaan harjoiteltiin. Harjoittelua sai toteuttaa kollegan kanssa. Ohjeisiin sisältyvät myös asiakasohjeet.

Videovastaanottoja pilotoitiin kolme kuukautta. Pilotointijakson asiakkaille lähetettiin Webropol-kysely. Asiakkaat kokivat ohjeet sekä videovastaanoton hyviksi; he osallistuisivat jatkossakin etävastaanotoille. Pilottijakson jälkeen lähetettiin fysioterapeuteille Webropol-kysely. Lähes puolet heistä oli toteuttanut vähintään yhden videovastaanoton. Jos ei ollut, ei koettu löytyvän sopivia asiakkaita tai asiakas ei ollut halukas videovastaanottoon.

Vain muutama fysioterapeutti koki teknisten haasteiden rajoittavan videovastaanoton toteuttamista. Yhtä lukuun ottamatta kaikki fysioterapeutit kokivat kirjalliset ohjeet riittäväksi, mutta niiden tueksi toivottiin myös ”liveopetusta”. Kollegan kanssa harjoittelusta oli saatu varmuutta videovastaanoton toteuttamiseen.

Tulevaisuuden tuulia videovastaanottojen toteutukselle

Fysioterapeuteista 3/4 koki valmiuksiensa lisääntyneen videovastaanoton ehdottamiseen asiakkaille sekä videovastaanoton tekniseen suorittamiseen. Vähiten valmiuksia oli saatu videovälitteisen etävastaanoton sisällön toteuttamiseen.

Vastaanottoja toteuttaneista lähes kaikki suhtautuvat myönteisesti niiden toteuttamiseen myös jatkossa. Yli puolet, jotka eivät pilottijakson aikana videovastaanottoja toteuttaneet, suunnittelivat toteuttavansa niitä jatkossa. Parhaiten videovastaanottojen katsottiin sopivan seurantakäyntien toteuttamiseen, harjoitteiden ohjaamiseen ja harjoittelun seurantaan. Ehtona mainittiin sopivien asiakkaiden löytyminen. Asiakkaaseen kohdistuvina toiveina tuotiin esille hyvä kehonhahmotus, kognitiiviset kyvyt ja tekniset valmiudet. Asiakkaalla tuli olla oma toive vastaanotolle. Muutama fysioterapeutti kertoi aktivoituvansa, jos asiakas pyytää etävastaanottoa.

Etäkuntoutuksen käyttöönotto muuttaa perinteisiä työn tekemisen tapoja. Käytännönläheiset esimerkit, selkeät esittelymateriaalit, asianosaisten kouluttaminen ja tutkimusnäytön hyödyntäminen yhdessä myönteisen asenteen kanssa helpottavat uuden työtavan kokeilua ja omaksumista. (Salminen & Hiekkala 2019.)

Kirjoittajat

Seija Manninen on fysioterapeutti Riihimäen kuntayhtymän avofysioterapiassa.

Eija Salminen on fysioterapeutti Hämeenlinnan Terveyspalveluiden avosairaanhoidossa.

Satu Suomi on fysioterapeutti Janakkalan kunnan terveyskeskussairaalassa.

Annamaija Id-Korhonen on sosiaali- ja terveysalan lehtori LAB-ammattikorkeakoulusta.

Lähteet

Grabowska, K. 2021. Ihmiset, läppäri, naiset, internet. Pexels. Viitattu 4.5.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-lappari-naiset-internet-7195123/

Manninen, S., Salminen, E. & Suomi, S. 2022. Reaaliaikainen videovastaanotto Hämeenlinnan, Janakkalan ja Riihimäen perusterveydenhuollon avofysioterapiassa. Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumisopintojen kehittämistehtävä. LAB-ammattikorkeakoulu. Ei julkaistu.

Rouvinen, J. & Salminen, A. 2019. Kokemuksia Kelan etäkuntoutushankkeesta. Kuntoutus 3/2019, 32‒35. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa https://kuntoutussaatio.fi/assets/fi-les/2020/11/Kuntoutus-3_19-koko-lehti.pdf

Salminen, A. & Hiekkala, S. 2019. Suositukset etäkuntoutukseen. Teoksessa: Salminen, A. & Hiekkala, S. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan tutkimuksia, Helsinki Viitattu 5.4.2022. Saatavissa  https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302635/Kokemuksia_etakuntoutuksesta_saavutettava.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Vuononvirta, T., 2016. Etäfysioterapia. Teoksessa: Salminen, A., Hiekkala, S. & Stenberg, J. (toim.). 2016. Etäkuntoutus. Kelan julkaisu. Tampere: Juvenes print, 86‒113. Viitattu 4.9.2021. Saatavissa https://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df