Opiskelija-asuminen Suomessa: Asukkaiden ääni kuuluviin – kysely paljastaa kaivatut muutokset 

Suomessa opiskelija-asunnot ovat olleet monen opiskelijan koti jo 50-luvulta saakka. LAB Muotoiluinstituutti teetti opiskelija-asumista koskevan kyselyyn yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa keväällä 2023. Kyselyyn vastasi yli 1700 opiskelijaa ympäri Suomea, joka heijastaa asukkaiden vahvaa mielipidettä asumisen nykytilasta. Vastaukset antavat arvokasta tietoa opiskelija-asuntojen yhteiskäyttötiloista ja niihin liittyvistä palveluista. Kyselytutkimuksen tuloksia on tähän mennessä hyödynnetty kahdella LAB-ammattikorkeakoulun tilasuunnittelun opintojaksolla.

Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n tekemä raportti kuvaa korkeakouluopiskelijoiden asumistoiveita sekä koronan vaikutusta opiskelijoiden elämään. Raportissa on hyödynnetty vuosien 2019 ja 2022 Opiskelijabarometrejä. Yhtäläisyyksiä teettämämme kyselyn sekä SOA ry:n raportin välillä löytyy. Suuri osa opiskelijoista asuu tällä hetkellä yksin yksiöissä mutta toive väljemmistä asunnoista korostuu molemmissa. (Lehtoruusu 2022)

Helsingin kaupunkimaisema
Kuva 1. Kaupunkimaisemaa Jätkäsaaren kattojen yllä. (Kuva: Emma Hämäläinen)

Opiskelijoiden toiveet asumisessa

Yhteiskäyttötilat ovat olennainen osa opiskelija-asumista, ja kyselyn perusteella asukkaat kaipaavat näihin tiloihin lisää toiminnallisuutta vastaamaan nykypäivän asumisen tarpeita. Yhteiskäyttötiloilla voidaan tuoda myös opiskelijoiden toivomaa lisätilaa, jolloin yhteiskäyttötilat voivat toimia asukkaiden kodin jatkeena. Yhteisöllisyys korostui myös vastauksissa. Asukkaat kaipaavat tiloja, jotka edistävät sosiaalista vuorovaikutusta. Toiveissa olivat esimerkiksi yhteiset peli- ja harrastetilat.

Toiveissa korostui erityisesti tarve monipuolistaa palveluita asumisen yhteydessä. Tulevaisuudessa laajemmat palvelut tekevät opiskelijoiden arjesta sujuvampaa. Esille nousivat toiveet esimerkiksi pesulapalveluista, yhteisistä ruoanlaittoalueista sekä kuntoilutiloista. Tämän kaltaiset palvelut voisivat luoda opiskelija-asunnoista entistäkin houkuttelevampia paikkoja asua. Kysely antoi myös palautetta asumisen yhteydessä olevista palveluista, kuten asiakaspalvelusta ja huoltotoiminnasta. Asukkaat toivovat, että nämä palvelut olisivat entistä saavutettavampia ja vastaisivat paremmin heidän tarpeisiinsa.

Kokonaisuudessaan kysely paljasti, että asukkaina opiskelijat ovat aktiivisia ja haluavat vaikuttaa asumisen laatuun. Toiveet tulevaisuuden suhteen ovat selkeät: monipuoliset palvelut, yhteisöllistä asumista tukevat tilat sekä toimivat yhteiskäyttötilat nousevat listalla kärkeen. Näitä kolmea osa-aluetta parantamalla opiskelija-asunnot voivat tarjota entistä paremmat asuinolosuhteet opiskelijoille sekä vastata tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Todellisuudessa opiskelijoiden kaikkiin toiveisiin vastaaminen ei välttämättä ole mahdollista, mutta esimerkiksi palveluiden tarjoaminen yhteistyökumppaneiden kautta voi olla yksi ratkaisu tulevaisuuden palvelukeskeiseen asumiseen. 

Kirjoittajat 

Emma Hämäläinen on sisustusarkkitehti ja kalustemuotoilija, joka työskentelee TKI-projektisuunnittelijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Hän toimii yritysten kanssa tehtävissä yhteistöissä mm. asiantuntijana sekä koordinaattorina yritysten ja opiskelijoiden välillä.

Meri Majlund on sisustusarkkitehti ja kalustemuotoilija, joka työskentelee TKI-projektisuunnittelijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Hän toimi ARA:n kanssa tehdyssä yhteistöissä mm. asumisen sekä tilasuunnittelun asiantuntijana. 

Lähteet 

Lehtoruusu, L. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden asumistoiveet ja korona. Suomen opiskelija-asunnot ry. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://www.soa.fi/media/tutkimukset/korkeakouluopiskelijoiden-asumistoiveet-ja-korona-miten-korona-muutti-opiskelijoiden-asumistoiveita.pdf