Hengitystieinfektioita aiheuttava koronavirus (COVID-19) alkoi levitä ihmisten keskuudessa maailmanlaajuisesti joulukuussa 2019. Maailman terveysjärjestö WHO julisti sen kansainväliseksi terveysuhaksi vuonna 2020. (Anttila 2023.) Pandemiatilanteen vuoksi Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki (Lyly ym. 2021), jonka tarkoituksena on muun muassa väestön suojaaminen, talouden turvaaminen ja ihmisoikeuksien ylläpitäminen poikkeusolojen aikana (Valtiovarainministeriö 2024).
COVID-19-pandemia vaikutti organisaatioiden toimintaan monin tavoin. Työpaikoilla henkilöstö käytti suojaimia, etätyön määrä lisääntyi (Pekkarinen 2021, 9) ja palveluita jouduttiin organisoimaan uudelleen (Lyly ym. 2021). Pandemian alussa tietoa oli niukasti ja ohjeet sekä suositukset muuttuivat usein (Pekkarinen 2021, 9). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja valtioneuvosto pitivät tiedotustilaisuuksia COVID-19-pandemian aikana. Myös COVID-19-viruksen torjuntatoimista, kuten testauksesta ja jäljityksestä, tiedotettiin.
Kesällä 2023 viranomaiset päättivät, ettei COVID-19-virusta lueta enää yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, vaan se kuuluu jatkossa valvottaviin tartuntatauteihin (Anttila 2023). Nykyiset COVID-19-viruksen muunnokset aiheuttavat harvemmin vakavaa taudinkuvaa, ja rokotuksilla voidaan nostaa immuniteettia ja välttää vakavia sairastumisia ja kuolemaa. (WHO 2023.)
Sisäinen viestintä ja ohjeistus pandemian aikana
Merjomaa-Grönberg tutki YAMK-opinnäytetyössään COVID-19-pandemian jälkeen silloisen Kainuun soten henkilöstölle kohdennettua sisäistä viestintää ja ohjeistusta. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jolla kartoitettiin henkilöstön mielipiteitä sisäisestä viestinnästä ja ohjeistuksesta pandemian aikana. Tulosten mukaan sisäistä viestintää ja ohjeistusta pidettiin merkittävinä asioina. Tärkeimpinä sisäiseen viestintään ja ohjeistukseen liittyvinä seikkoina todettiin niiden selkeys, oikea-aikaisuus ja helppo löydettävyys. (Merjomaa-Grönberg 2024.)
Tuloksista ilmeni myös, että pandemian aikana työntekijöiden eniten käyttämä tiedonhakukanava oli organisaation sisäinen intra. Sähköposti koettiin kuormittavaksi, eikä posteja ehditty aina lukea kiireisten työpäivien aikana, eikä niitä jälkeenpäin ollut enää helppo löytää. (Merjomaa-Grönberg 2024.)
Viestintäkanavien määrä ei korvaa laatua. Ajantasaisen ja oikean tiedon ylläpitäminen ja etsiminen hankaloituvat, jos sitä on jaettu liian moneen paikkaan. Jotta viestintä ja ohjeistus tavoittaisivat työntekijät, olisi hyvä keskittää ne yhteen tiettyyn kanavaan, joka on kaikkien työntekijöiden tiedossa. On varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus päästä katsomaan uusimmat tiedot. Henkilöstöllä tulee olla myös osaamista käyttää digitaalisia palveluita, joiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa entisestään. Varautuminen tulevaisuuteen on tärkeää’, ja sen apuna voidaan käyttää edellisistä pandemiatilanteista kerättyjä kokemuksia. (Merjomaa-Grönberg 2024.)
Kirjoittajat
Johanna Merjomaa-Grönberg valmistuu terveydenhoitajaksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-koulutusohjelmasta tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla.
Päivikki Lahtinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa tuntiopettajana.
Lähteet
Akyurt, E. 2020. Coronavirus. Unsplash. Viitattu 24.3.2024. Saatavissa https://unsplash.com/s/photos/coronavirus
Anttila, V-J. 2023. Koronavirus (SARS-CoV-2, COVID-19). Lääkärikirjasto Duodecim. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01257
Lyly, L., Kettunen, E., Salminen, A. & Lappalainen A. 2021. Kuntien digitalisaatiokartoitus 2021. 3.3. Koronapandemian kokemukset ja vaikutukset. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/tietotuotteet-ja-palvelut/verkkojulkaisut/kuntien-digitalisaatiokartoitus-2021/koronapandemia
Merjomaa-Grönberg, J. 2024. Henkilöstön mielipiteitä COVID 19 -pandemian aikaisesta sisäisestä viestinnästä ja ohjeistuksesta Kainuun sotessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404025556
Pekkarinen, L. 2021. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2020. KEVAn tutkimuksia 1/2021. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/tyoelamapalvelut/julkisen-alan-tyohyvinvointi-2020-raportti.pdf
Valtiovarainministeriö. 2024. Valmiuslaki. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://vm.fi/valmiuslaki
WHO. 2023. WHO updates guidelines on treatments for COVID-19. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.who.int/news/item/10-11-2023-who-updates-guidelines-on-treatments-for-covid-19
