Osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämiseen tarvitaan jatkuvaa oppimista. Johdettavalla on oltava halu kehittyä ja esimiehellä aito halu auttaa kehittymään ja kokemaan onnistumisen tunteita.
Tekoäly ja robotiikka muovaavat tarpeita, ja pitkän aikavälin osaamistarpeita on yhä vaikeampi ennustaa, koska työmarkkinat käyvät läpi jatkuvaa muutosta. Osaamisen kehittämisestä on tullut myös työsuhde-etu, sillä mahdollisuus osaamisen kasvattamiseen lisää työtyytyväisyyttä. (Valkonen 2020.)
Osaamisen kehittäminen on kahden kauppa
Osaamisen kehittämisellä on oleellinen merkitys organisaation kilpailukyvyn säilyttämiselle. Oppijan on otettava vastuuta kehittymisestään, mutta oma panostus ei yksin riitä, vaan onnistunut osaamisen kehittyminen vaatii myös organisaation tukea. Molempien osapuolten on osoitettava tahtoa, sitoutumista ja luottamusta. (Turtiainen 2020.)
Y-sukupolvi on tullut työmarkkinoille kyseenalaistamaan vanhat hierarkkiset johtamismallit. 1980-2000 syntyneet arvostavat mahdollisuuksia kehittyä, ja tärkeäksi koetaan kuulua osaksi ryhmää. Esimiehen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen rooli nousee aiempaa tärkeämmäksi. Työ ei ole enää elämän keskipiste, vaan yksi elämänalue ja hyvinvoinnin mahdollistaja. (Ristikangas & Ristikangas 2018, 18—21.) Työmarkkinoille ponnistaa myös 2000-luvun alussa syntyneiden Z-sukupolvi, jonka uskotaan haastavan johtamiskäsityksiä yhä enemmän. Esimiehiltä odotetaan kykyä ihmiskeskeisiin kohtaamisiin ja yksilölliseen johtamiseen, kun johdettavat ovat sekoitus erilaisiin työkulttuureihin kasvaneita osaajia. (Välikangas 2014.)
Itseohjautuvuuden lisääntymisen myötä esimiehiltä vaaditaan kykyä unohtaa kontrollijohtaminen ja toimia valmentavana johtajana, jonka päämääränä on auttaa johdettaviaan onnistumaan ja kehittymään, jotta johdettavien koko potentiaali saataisiin hyödynnettyä. (Liukkonen ym. 2006, 46—47.)
Etäjohtaminen asettaa uusia haasteita
Omat haasteensa oppimiselle ja esimiestyölle tuo etäjohtaminen, jonka nopeaan lisääntymiseen koronaepidemia on vaikuttanut. Etätyö haastaa johtamisen tapoja ja valmentavan johtamisen kulttuuria. (Turtiainen 2020.)
Hyvän esimiehen ominaisuuksiin on perinteisesti kuulunut itsevarmuus, sosiaalisuus ja älykkyys. Vahvat lähiesimiestaidot eivät kuitenkaan välttämättä käänny suoraan hyviksi etäjohtamistaidoiksi. Etäjohtamisessa arvostetaan suunnitelmallisuutta ja huomion pitämistä tulevissa tehtävissä. Tällaiset johtajat ovat päämääräsuuntautuneita, tuottavia, luotettavia ja auttavaisia. Tärkeäksi nousee kyky saada asioita aikaiseksi. (Cohen 2020.)
Haasteena on, että etänä luotua kontaktia ei pidetä yhtä voimakkaana kuin kasvokkain käytyä keskustelua. Onnistunut etäjohtaminen vaatii myös vahvaa digitaalisten työkalujen tuntemusta. Työkalujen käytön hallitseminen on ratkaisevassa osassa myös johdettavien osaamisen kehittämisessä. Mikäli työkaluja ei tunneta tarpeeksi hyvin, kärsii kyky oppia digitaalisesti. (Turtiainen 2020.)
Kirjoittajat
Reija Turtiainen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa uudistavaa johtamista. Blogikirjoitus pohjautuu Turtiaisen YAMK-opinnäytetyöhön.
Kristiina Meltovaara toimii yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa ja ohjasi osaamisen johtamisen opinnäytetyön.
Lähteet
Cohen, A. 2020. Strong in-person leadership skills don’t necessarily translate to being a good virtual leader. Instead, organisation and competency reign supreme. BBC Worklife. [Viitattu 26.10.2020]. Saatavissa: https://www.bbc.com/worklife/article/20200827-why-in-person-leaders-may-not-be-the-best-virtual-ones
Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Kataja, J. 2006. Taitolajina työ: Johtaminen ja sisäinen motivaatio. Helsinki: Edita.
Ristikangas, M-R. & Ristikangas, V. 2018. Valmentava johtajuus. Helsinki: Alma Talent.
Turtiainen, R. 2020. Osaamisen johtamisen kehittäminen: Case finanssialan kohdeorganisaation päivittäispalvelut. YAMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala, uudistava johtaminen. [viitattu 5.11.2020]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524202
Valkonen, M. 2020. Päivä kuussa omille projekteille auttaa uusien taitojen haltuunotossa ja pitää osaajista kiinni – “Meille on sopivampaa kilpailla osaajista tarjoamalla merkityksellistä työtä kuin antaa avoauto viikoksi”. Kauppalehti. [Viitattu 5.11.2020]. Saatavissa: https://www-kauppalehti-fi.ezproxy.saimia.fi/uutiset/paiva-kuussa-omille-projekteille-auttaa-uusien-taitojen-haltuunotossa-ja-pitaa-osaajista-kiinni-meille-on-sopivampaa-kilpailla-osaajista-tarjoamalla-merkityksellista-tyota-kuin-antaa-avoauto-viikoksi/8cf0d827-a937-4a88-a829-0a2c03864dc3
Välikangas, L. 2014. Z-sukupolvi työelämässä. Businesslike. [Viitattu 5.11.2020]. Saatavissa: https://businesslike.fi/z-sukupolvi-tyoelamassa-liisa-valikangas/
