Osaamisen vahvistamisella kohti laadukkaampaa sote-tietoa

Tiedolla johtaminen, tiedon käsittely ja hyödyntäminen ovat johtamisen ja käytännön työn keskiössä maakunnallisessa sote-rakennemuutoksessa. Rakenteinen tieto, sen tuottamisen ja laadun merkitys korostuvat yhä enemmän. Motivoituneet, laadukkaan tiedon luojat ja tallentajat ovat tiedon tuottamisessa keskeisessä roolissa. Ymmärrystä lisäämällä tiedon käyttämisen merkityksestä voidaan lisätä myös työntekijän motivaatiota. (Väätäjä ym. 2021, 14.)

Tiedon toisiokäytön edellytykset

Tiedon toisiokäytöllä tarkoitetaan tietojen käyttöä ensisijaisen käyttötarkoituksen sijaan esimerkiksi tiedolla johtamisessa tai TKI-toiminnassa (Koiste & Siranko 2022, 8). Potilastiedon rakenteet tarkoittavat valtakunnallisesti yhtenäisten tietorakenteiden avulla kirjattua ja tallennettua tietoa. Tietojen kirjaaminen ja tallentaminen tietorakenteiden mukaan mahdollistaa tietojen hyödyntämisen dokumentoinnin lisäksi myös muussa toiminnassa. (Kauvo & Virkkunen 2022, 13.) Yksi tiedonhallinnan perusajatuksista on se, kuinka nimetty ja rakenteistettu data muuttuu tuotettavaksi informaatioksi. Sote-ammattilaisen tieto lisää tietämystä ja viisautta, joka integroituu kehittämiseen sekä toimintaan. (Ahonen 2020, 89.)

Kuva 1. Sote-tiedonhallinta on osa sote-ammattilaisen työtä ja koulutusta.  (geralt 2023)

Tiedonhallinta osaksi sote-alan ammattilaisen ammattitaitoa

Perehdyttäminen voidaan nähdä jatkuvana prosessina sen sijaan, että se liitettäisiin vain uuden työsuhteen aloittamiseen. Organisaatioiden tulisi varmistaa, että työntekijä on ymmärtänyt työroolinsa ja että se on selkeä verrattuna sopeutumiseen uuteen tehtävään ja organisaatioon. (Saarinen 2022, 17–18, 28.)

Tietojen laaja hyödyntäminen terveydenhuollossa edellyttää ammattilaisilta IT-osaamista, jonka vuoksi IT-opetussuunnitelmiin tulisi kytkeä terveydenhuollon osaamista. Terveydenhuollon tiedonhallinnan osaamisen tarpeen lisääntyminen voidaan nähdä myös työelämän tietotarpeen kautta. (Ahonen 2020, 38–39.)

Tarve Immosen (2023) tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutettuun opinnäytetyöhön terveydenhuollon kirjaamisen ja tiedontuottamisen prosessikuvauksesta syntyi hyvinvointialueen tarpeesta tehostaa tiedon hyödyntämistä.

Tuloksissa korostui tiedonhallinnan organisoinnin merkitys, terveydenhuollon ammattilaisen tuottaman tiedon vaikutukset, haasteet tiedontuottamisessa sekä merkitykselliset tiedot toisiokäytön näkökulmasta. Tavoitteena oli prosessikuvauksen avulla lisätä ammattilaisten tietoisuutta yhtenäisen tiedontuottamisen merkityksestä ja tuotetun tiedon vaikutuksista hyvinvointialueella sekä valtakunnallisesti. (Immonen 2023.)

Korkeakoulujen kehittäessä koulutussisältöjään vastaamaan uudistuneisiin sote-palveluihin tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta työelämän kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee moniosaajia. Koulutusta kehitetään rakentamalla ymmärrystä eri tieteenalojen välille. Uudet näkökulmat koulutuksessa ICT-teknologian, tuotantotalouden ja taloustieteen aloilta ovat osa tätä kehitystä. (VN 2023, 158.)

Kirjoittajat

Sari Immonen valmistuu kesällä 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta (sairaanhoitaja YAMK) integroitujen hyvinvointipalveluiden kehittäjä ja johtaja -koulutusohjelmasta.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Lähteet

Ahonen, O. 2020. Opiskelijan osaamisenarviointimittarin kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden monialaisessa kontekstissa.  Väitöskirja. Kuopion yliopisto Viitattu 31.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3295-2

geralt. 2023. Altmann, G. Koulutus, käsi, kirjoittaa. Pixabay. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/koulutus-k%c3%a4si-kirjoittaa-taidot-1580143/

Immonen, S. 2023. Terveydenhuollon kirjaamisen ja tiedontuottamisen prosessikuvaus hyvinvointialueelle. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915635

Kauvo, T. & Virkkunen, H. 2022. Potilastiedon kirjaamisen yleisopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULPOKY

Koiste, V. & Siranko, H. 2022. Esiselvitys toisiolain vaikutuksista sote-tietojen toisiokäyttöön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa sekä opetuksessa. Gesund Partners. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://findata.fi/wp-content/uploads/sites/13/2022/02/Esiselvitys-toisiolain-vaikutuksista-sote-tietojen-toisiokayttoon-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoiminnassa-seka-opetuksessa.pdf

Saarinen, H. 2022. Perehdyttämisellä kohti parempaa suoriutumista: Toimintatutkimus perehdyttämisprosessin kehittämisestä teollisuusyrityksessä. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-042-9

VN. 2023. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hanke Loppuraportti. Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:15. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-958-8

Väätäjä, H., Tihinen, M., Vesterinen, S. & Saranki-Rantakokko, S. 2021. Sote-alan tiedolla johtamisen koulutusmallin kehittäminen Lapissa. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-408-6