Osallistuva budjetointi osana ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa

Suurten ja yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen tai kestävän kehityksen periaatteiden jalkauttamiseksi tarvitaan aktiivista toimintaa kaikilta yhteiskunnan jäseniltä – nivoutuvathan ne vahvasti kuntien ja kaupunkien tehtäviin ja rooliin. Yksi asukkaiden aktiivisuutta tukeva, viime aikoina vahvasti esiin noussut toimintamalli on osallistuva budjetointi ”osbu”. Se on monimuotoinen ja muuttuva – ajassa elävä tapa nostaa asukkaiden äänet kuuluville ja mielipiteet osaksi kuntien rahankäyttöä. Voisiko osallistuvan budjetoinnin kaltainen, kaikille avoin toimintamalli omalta osaltaan mahdollistaa uusien ideoiden esiintuomisen ja olemassa olevien yhteiskehittämisen, sillä toiminnalla on jo jalansijaa monissa kunnissa?

Vihreän osbun jäljillä

Yksi osbun ja kestävyyden yhtymäpinnoista on ekologinen kestävyys, jonka leviämistä osbukentälle ovat vauhdittaneet erilaiset palkinnot ja juhlavuodet.

Portugalin Lissabonia pidetään vihreän osbun edelläkävijänä. Siellä kestävää kehitystä tukevaa ja ilmastonmuutosta vastaan kamppailevaa teemoitusta alettiin rakentaa Euroopan ympäristöpääkaupunki 2020 -juhlavuoden hengessä vuonna 2019. Osbua on Lissabonissa toteutettu ensimmäisenä eurooppalaisena pääkaupunkina jo vuodesta 2008. Korona siirsi ensimmäistä vihreää toteutusta ja lavensi teemaa huomioimaan hyvinvointia laajemmin pandemiatilanteesta johtuen, mutta vuonna 2021 toteutetussa osbussa saatiin kuitenkin edistettyä kestävyyttä 23:n toteutettavaksi valitun projektin voimin. (Centre for Public Impact 2021; Camare Municipal de Lisboa 2021.)

Suomalaiskaupungeista muun muassa Lappeenrannassa ja Lahdessa on tehty niin ikään vihreitä osbukokeiluja osana Green Leaf- ja Euroopan ympäristöpääkaupunkivuosia 2021. Näissä asukkaat ovat kehittäneet lähiympäristöjään konkreettisin, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tukemiseen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen suunnatuin kokeiluin. (Lappeenranta 2021; Lahti 2019).

Tutkimuksella kohti tarkempaa tilannekuvaa

Millaista kiinnostus vihreää osbua kohtaan on ollut ja millaista sen vaikuttavuus on? Aiheen kiinnostavuus kasvaa, joten saamme lähivuosina todennäköisesti tarkempaa tilannekuvaa, kun prosessit etenevät. Kansainvälinen tutkijaryhmä toteaa Lissabonin vihreää osbua käsittelevässä raportissaan, joka on toteutettu ennen 2021 osbun päättymistä, että asukkaat ovat kiinnostuneita vaikuttamaan kaupunkinsa kestävyyteen, ja ovat ehdottaneet erityyppisiä näkökulmia teemaan. Tutkijat seuraavat tilannetta mielenkiinnolla, ja kannustavat kaupunkeja ja muita tutkijoita jatkamaan systemaattista tiedonkeruuta, jotta mahdolliset vaikutukset saadaan näkyviin ja hyvät käytänteet jakoon. (Falanga, et. al. 2021.)

Myös Suomessa on alettu tutkia vihreän osbun teemaa. Aiheesta 2020 valmistuneessa pro gradu -työssä havaittiin, että useimmat suomalaisosbuista sisälsivät kestävän kehityksen sateenvarjon alle luokiteltavia ideoita ja ehdotuksia huolimatta siitä, oliko sitä teemarajauksessa nostettu erityisesti esiin. Ideat olivat kuitenkin vielä vaikuttavuudeltaan varsin suppeita ja sivutuotteenomaisia. Tutkija toteaa kuitenkin, että se, miten esitys toteutetaan, määrää, mitä tapahtuu ekologiselle kestävyydelle tässä kontekstissa. Tämä vaatii julkishallinnolta laadukasta suunnittelua sekä halua edesauttaa ekologista kestävyyttä (Nyroos 2020).

Vaikuttavuutta rajoittaa sekin, että Suomessa osbuissa jaettavat summat ovat verrattain pieniä suhteutettuina kaupunkien tai kuntien budjetteihin. Osallistuva budjetointi antaa kuitenkin yksittäiselle asukkaalle uniikin mahdollisuuden vaikuttaa oman kotikuntansa rahankäyttöön, ja toisaalta tarjoaa usein valmiin kanavan ideansa esittelyyn ja yhteiskehittämiseen. Osbun vaikutus ekologiseen kestävään kehitykseen voi olla vähäinen, mutta sen roolia yhtenä kestävää kehitystä tukevana väylänä kannattaa kartoittaa vihreiden osbujen yleistyessä. (Nyroos 2020.)

Vaikuttavuuden näkökulmasta esiin nouseekin paitsi asukkaiden myös kaupunkien rooli osallistuvan budjetoinnin prosessien pyörittäjinä ja ideoiden toimeenpanijoina. Huomioimalla ekologinen kestävä kehitys koko prosessissa saadaan osbuistakin tulevaisuudessa aidosti vihreämpiä. (Falanga, et. al. 2021; Nyroos 2020.) Saatavilla on tietoa hankkeesta sekä työkaluja osallistuvan budjetoinnin suunnittelun ja toteuttamisen tueksi.

Lähteet

Centre for Public Impact. 2021. Green Participatory Budgeting: Lisbon, Portugal. [Viitattu 29.11.2021]. Saatavissa: https://www.centreforpublicimpact.org/case-study/green-participatory-budgeting-lisbon-portugal

Camare Municipal de Lisboa. 2021. Official Participatory Budgeting Website for Lisbon PB. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://op.lisboaparticipa.pt/

Falanga, R, Verheij, J & Bina, O. 2021. Green(er) Cities and Their Citizens: Insights from the Participatory Budget of Lisbon. Sustainability 2021, 13, 8243. https://doi.org/10.3390/ su13158243 [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://www.mdpi.com/2071-1050/13/15/8243

Lahti. 2019. Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Tallentaja Jääskeläinen, O. 2019. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://docplayer.fi/162478805-Lahti-euroopan-ymparistopaakaupunki-2021.html

Lappeenranta. 2021. Osallistuva budjetointi Lappeenrannassa 2021. [Viitattu 18.11.2021]. Saatavissa: https://www.lappeenranta.fi/fi/Osallistu-ja-vaikuta/Osallistuva-budjetointi

Nyroos, E. 2020. Osallistuva kestävyys – Ekologinen kestävyys suomalaisissa osallistuvan budjetoinnin esityksissä. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. [Viitattu 21.11.2021]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/325252/Nyroos_Erik_maisterintutkielma_2020.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Linkit

Empaci. 2021. Empowering Participatory Budgeting in the Baltic Sea Region. Project. [Viitattu 29.11.2021]. Saatavissa: http://www.empaci.eu/

Kuvat

Kuva 1. geralt. 2015. Altmann, G. Muutos, nuolia, pilviä, taivas, suunta. Pixabay.[Viitattu 29.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/muutos-nuolia-pilviä-taivas-suunta-948024