Väestön ikääntyminen ja kroonisten sairauksien lisääntyminen luo haasteita paitsi Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle, myös koko julkisen talouden kantokyvylle (Leväsluoto ym. 2012, 3; Valtionvarainministeriö 2020, 62). Työikäisen väestön määrän vähentyessä heikkenee myös terveydenhuollon henkilöstön saatavuus, minkä vuoksi Suomeen tarvitaan kestäviä ja tehokkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita (Valtionvarainministeriö 2020, 62; Virtanen ym. 2017, 7).
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan toimintamallit ovat hajanaisia, ja kukin ammattilainen keskittyy vain omaan toimintasektoriinsa, minkä vuoksi asiakas saa hoitoa ja palveluita monelta eri taholta ja hänellä saattaa olla useita eri hoitosuunnitelmia. (Elomaa-Krapu ym. 6–15.) Palveluiden päällekkäisyys tuo turhia kustannuksia eikä palvelujärjestelmä vastaa paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tarpeisiin. Moniongelmaisten asiakkaiden tunnistaminen ja hoito ei ole systemaattista, eikä asiakaslähtöisyyttä osata hyödyntää. Ammattilaisten käytössä olevat tietojärjestelmät eivät myöskään tue moniammatillista yhteistyötä, jolloin työn koordinointi on haasteellista (Hujala & Lammintakanen 2018, 12).
Kymenlaakson hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on vahvistaa hoitoon pääsyä yhdellä kontaktilla sekä kehittää sosiaali- ja terveysalojen toimijoiden välisiä konsultaatio- ja toimintamalleja. (Kymenlaakson hyvinvointialue 2023.) Tavoitteena on myös ennakoida sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palvelutarvetta sekä pyrkiä ohjaamaan asiakas tarkoituksenmukaiseen palveluun jo alkuvaiheessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020, 5–6).
Jotta asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin voitaisiin vastata monipuolisesti, tarvitaan toimivia yhteistyö- ja verkostopalveluita sekä toimivat tietojärjestelmät. (Niemelä ym. 2019, 14.) Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetäänkin parhaillaan terveysasemien vastaanottopalveluiden lääkäreille ja hoitajille koko organisaatiotason kattavaa palvelukarttaa palvelukuvauksineen ja yhteystietoineen. Palvelukartta mahdollistaisi hyvinvointialueen eri toimijoiden palveluiden hyödyntämisen ja auttaisi tarjoamaan kullekin asiakkaalle juuri hänen tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden.
Tukea oikea-aikaiseen ja moniammatilliseen toimintaan
Kymenlaakson hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden ammattilaisten palvelukarttaa koskevien toiveiden ja tarpeiden kartoitus on tärkeä osa kartan kehittämistyötä. Kartoitus toteutettiin opinnäytetyönä tehtynä kyselytutkimuksena, joka suunnattiin vastaanottopalveluiden hoitajille ja lääkäreille. Vastaajat toivoivat palvelukartan olevan selkeä ja toiminnallinen. Selkeydellä tarkoitettiin helppokäyttöisyyttä, yksinkertaisuutta, helppoa saavutettavuutta sekä visuaalisesti toimivaa rakennetta. Toiminnallisuudella tarkoitettiin palvelukartan erilaisia toiminnallisia ominaisuuksia, kuten hakutoimintoa, ajanvarausmahdollisuus ja tulostettavia ohjeita.
Vastaajat arvioivat, että palvelukartta auttaisi heitä tuottamaan laadukasta ja asiakaslähtöistä palvelua, helpottavan palveluiden oikea-aikaista räätälöimistä sekä edistävän monialaista ja -ammatillista yhteistyötä. (Mattila 2023).
Kirjoittajat
Kati Mattila on LAB-ammattikorkeakoulusta toukokuussa 2023 valmistuva sairaanhoitajaopiskelija.
Heidi Häll toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.
Lähteet
Elomaa-Krapu, M., Hartikainen, K., Pakarinen, S. & Vuorijärvi, A. (toim.). 2022. Monialaisten ratkaisujen työkirja sosiaali- ja terveysalan asiakastyöhön. Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.1.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/788528/2022%20OIVA%2053%20Monialaisten%20ratkaisujen%20ty%c3%b6kirja%20sosiaali-%20ja%20terveysalan%20asiakasty%c3%b6h%c3%b6n.pdf?sequence=2&isAllowed=y
geralt. 2021. Altmann, G. Vaihteet, tiimityö, ryhmä. Pixabay. Viitattu 7.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/vaihteet-tiimity%c3%b6-ryhm%c3%a4-6300482/
Hujala, A. & Lammintakanen, J. 2018. Paljon palvelua tarvitsevat ihmiset keskiöön. KAKS-kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 12. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/01/paljon-sote-palveluja-tarvitsevat-ihmiset-keskioon.pdf
Kymenlaakson hyvinvointialue. 2023. Terveysasemien vastaanotot. Viitattu 13.11.2022. Saatavissa https://www.kymsote.fi/fi/Palvelut/Terveys–ja-sairaanhoitopalvelut/Terveysasemien-vastaanotot/p/terveysasemien-vastaanotot
Leväsluoto, J. & Kivisaari, S. 2012. Kohti asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumalleja. VTT Technology 62. Espoo. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2012/T62.pdf
Mattila, K. 2023. Kartoitus tarpeista ja toiveista palvelukartan kehittämis- ja suunnittelutyötä varten. Kymenlaakson hyvinvointialue – Vastaanottopalvelut. Opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286913
Niemelä, J. & Kivipelto, M. 2019. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi. Viitattu 26.4.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138819/TY%C3%962019_37_Asiakasl%C3%A4ht%C3%B6inen%20palvelupolkumalli_verkko_tark.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus. 2020. Hankesuunnitelma. Kymenlaakson maakunta 9.4.2020. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/sites/default/files/2020-10/Kymenlaakso%20sote-keskus%20hankesuunnitelma.pdf
Valtiovarainministeriö. 2020. Peruspalvelujen tila 2020. Ikä- ja aluerakenteen muutoksessa, kysynnän ja kustannusten paineessa. Viitattu 22.1.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162160/VM_2020_26.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Virtanen, P., Suoheimo, M., Lämminmäki, S., Ahonen, P. & Suokas, M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen 2011. Tekesin katsaus 281/2011. Viitattu 26.11.2022. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/matkaopas.pdf
