Innovaatiotoiminnalla tavoitellaan uusia tai parannettuja tuotteita tai toimintatapoja (Digi- ja väestövirasto 2019). Uusi innovaatio voi olla pieni tai suuri, se voi laajentaa, kehittää tai yhdistää toimintoja tai palveluprosesseja, tai liittyä teknologian kehittämiseen. Uudet innovaatiot eivät ilmesty tyhjästä ja usein ne rakentuvatkin vanhan päälle.
Innovaatiotoiminta pitäisi nähdä tärkeänä osana yritysten jokapäiväistä työtä, sillä yleensä yrityksen menestystarina rakentuu laadukkaitten tuotteiden ja palveluiden ympärille. Parhaimmillaan uudet innovaatiot tuovat kilpailuetua, sekä taloudellista kasvua ja kustannussäästöjä yritykselle. Innovaatiotoiminnan voidaan nähdä parantavan yrityksen mainetta, ja se voi houkutella töihin alan parhaita osaajia. (Digi- ja väestövirasto 2019.)
Innovaatiot parantavat työn laatua
Innovatiivisuus perustuu järjestelmälliseen tiedon keräämiseen ja erilaisten työkalujen hyödyntämiseen (Harju-Myllyaho 2018, 36). Koulutusorganisaatiossa se voi tarkoittaa esimerkiksi jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja päivittämistä, sekä osaamisen valjastamista hyötykäyttöön arjen työssä ja työn kehittämisessä. Se voi tarkoittaa myös uusien työkalujen kokeilemista ja kehittämistä, jotka edistävät korkeakoulutyön nykyaikaisuutta ja tulevaisuusorientaatiota.
Innovaatioiden arvon mittaaminen koetaan usein hankalaksi, mutta silti se saattaa mahdollistaa organisaation nousun seuraavalle tasolle (Koivumaa & Lahti, 2018, 40). Työ ammattikorkeakoulussa edellyttää tulevaisuuteen suuntaavaa innovaatiotoimintaa. Lukkiutuminen samanlaisiin opetussisältöihin ja -menetelmiin voisi pahimmillaan aiheuttaa sen, että koulutusorganisaation tarjonta ei enää vastaisikaan alueellisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin. LAB-ammattikorkeakoulu (LAB 2024) profiloituu työelämän innovaatiokorkeakouluna, mikä sisältää jo lupauksen, että organisaatio pysyy jatkuvasti ajassa mukana, ja mielellään hiukan edellä. Onkin tärkeää huolehtia, että rakenteet sekä johtaminen palvelevat ja edistävät innovatiivisuutta.
LABin ideologian mukaan opetuksen ja TKI-toiminnan integraation avulla pystytään paremmin palvelemaan työelämää. Innovaatiotoiminnan näkökulmasta tämä on hyvinkin myönteinen suuntaus. TKI-toiminta sisältää jo itseisarvona innovaatiotoimintaa. Integroimalla siitä palasen osaksi opetustyötä, voidaan tunnistaa ja löytää kaikkia osapuolia hyödyttävät ja palvelevat kehittämisen tavat. Tästä konkreettisena esimerkkinä toimivat kehittämishankkeet, joissa opiskelijat voivat suorittaa opintojaan tuottamalla materiaalia tai aineetonta palvelua työelämän tarpeisiin.
Tuoreet ideat syntyvät kannustavassa työkulttuurissa
Suomalaisissa organisaatioissa tavoitellaan monesti yksimielistä työkulttuuria. Se saattaa kuitenkin rajoittaa ja jopa estää uusia ja tuoreita ideoita syntymästä. (Luukka 2024, 175.) Siitä huolimatta tiedetään, että kannustaminen innovaatiotoimintaan edistää asiantuntijatyötä tekevien osaamista ja työhyvinvointia, sekä mahdollistaa työyhteisön uudistumisen. Uudistuminen ei tapahdu hetkessä, vaan panostusta tarvitaan koko organisaatiolta. Innovatiivisuuteen kannustava ja mahdollistava työkulttuuri on satsaus tulevaisuuteen.
Lähteet
Digi- ja väestövirasto. 2019. Yrityksen innovaatiotoiminta. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa https://www.suomi.fi/yritykselle/tuotteiden-ja-palveluiden-kehittaminen/tuoteideat-ja-keksinnot/opas/tuotteiden-ja-palveluiden-ideointi/yrityksen-innovaatiotoiminta
Harju-Myllyaho, A. 2018. Ennakoiva kehittäjä on askeleen edellä. Teoksessa: Innovaatio-osaaminen nykypäivän työelämätaitona. Toim. Merivirta, M. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/143065/Innovaatio-osaaminen%20nykypaivan%20tyoelamataitona.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Koivumaa, J & Lahti, E. 2018. Innovaatioiden arvo. Teoksessa: Innovaatio-osaaminen nykypäivän työelämätaitona. Toim. Merivirta, M. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/143065/Innovaatio-osaaminen%20nykypaivan%20tyoelamataitona.pdf?sequence=1&isAllowed=y
LAB. 2024. LAB Strategia 2030. Viitattu 25.4.24. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia
Luukka, P. 2024. Tulevaisuuskyvykäs organisaatio. Alma Talent. Helsinki.
Pixabay. 2016. Luova, käsi, kynä, kirjoittaminen. Pexels. Viitattu 25.4.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/luova-kasi-kyna-kirjoittaminen-256514/
Kirjoittajat
Jaana Ahl toimii asiantuntijana LABin hyvinvointiyksikössä ja tekee ohessa tuntiopettajan työtä. Hänen mielenkiinnon kohteinaan ovat koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen sekä työn kehittämisosaamisen ja sotejohtamisosaamisen vahvistaminen.
Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiintonsa kohteena ovat sisätauti – kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen sekä työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen.
