Syömishäiriöt ovat yleisiä nuorilla. Helsingin yliopiston tutkimuksessa todetaan naisista 17,9 %:n ja 2,4 %:n miehistä sairastaneen syömishäiriön ennen aikuisikää. Naisilla syömishäiriöt ovat siis yleisempiä kuin miehillä. Tähän saattaa vaikuttaa, ettei miesten syömishäiriöiden oireilua tunnisteta yhtä hyvin kuin naisten. (Silen & Soilinen 2020.)
Nuorten syömishäiriöiden hoidoissa on todettu perhekeskeisen hoitomuodon vähentävän osastojaksojen tarvetta (Vierula 2017).
Kansainvälisesti hyväksi todettu
Perhekeskeinen hoitomuoto on nouseva hoitomuoto kansainvälisesti syömishäiriöiden hoidoissa. Se tarkoittaa, että perhe nähdään voimavarana, ja otetaan hoitoprosessiin mukaan sekä annetaan heille vastuuta nuoren kuntouttamisessa. Hoitomuotoa on varhaisessa vaiheessa tutkittu Lontoossa, minkä jälkeen perhekeskeistä hoitomuotoa syömishäiriöissä testattiin myös Yhdysvalloissa. (Rienecke & Grange 2022.) Myös Vierula (2017) toteaaHYKS:in nuorisopsykiatrian osastolla syömishäiriöisten potilaiden hoitojaksojen lyhentyneen, kun perhekeskeinen avohoitomalli on otettu käyttöön.
Kansainvälisesti perhekeskeisistä hoitomuodoista on saatu lupaavia tuloksia. Hoitomuoto on todettu myös kustannustehokkaaksi. Suomessa perhekeskeinen hoitomuoto rajoittuu kuitenkin suurimpiin kaupunkeihin. (Karjalainen ym. 2020.)
Perheen rooli
Perhekeskeisessä hoidossa vastuuta annetaan perheelle ja omaisia kannustetaan ottamaan roolia nuoren paranemisprosessissa. Ruokailu ja painonnousu ovat perheen suurimpia vastuualueita. Hoidon aikana toteutetaan tiivistä yhteistyötä perheen ja moniammatillisen hoitotiimin välillä. Hoidossa keskitytään paranemisprosessin onnistumisiin ja haasteisiin, sekä pohditaan niihin ratkaisuja yhdessä. Perusajatuksena on, ettei kukaan tunne lastaan niin hyvin kuin omat vanhemmat. (Karjalainen ym. 2020.) Hoidon loppuvaiheessa keskitytään korjaamaan nuoren ja perheen välistä dynamiikkaa sekä kiinnitetään huomiota nuoren kehitysvaiheisiin (Käypä hoito 2014).
Prosessi voi olla vanhemmille raskas heidän suuren roolinsa vuoksi. Perhekeskeisessä hoitomuodossa vanhemmilla on usein suurempi rooli kuin terapeutilla. Nuori voi myös käyttäytyä hankalasti, kuten uhkailla ruokailuiden suhteen. Vanhempien tukeminen ja heidän jaksamisensa huomiointi onkin tärkeää hoidon aikana. (Karjalainen ym. 2020.)
![[Alt-teksti: käsi, joka pitelee vaaleansinisiä pieniä esitteitä. Lehtisen kannessa lukee nuorellani on syömishäiriö mitä nyt. nuorisopsykiatrian osasto.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/05/347_2023_Perhe-on-voimavara-1024x664.jpg)
Oppaan avulla tukea vanhemmille
Hoitoprosessin raskauden lisäksi nuoren sairaus voi järkyttää vanhempaa, jolloin hoitohenkilökunnan kertomat tiedot eivät välttämättä jää mieleen varsinkaan hoidon alkuvaiheessa. Informaatiota tulee antaa vanhemmille tilanteeseen nähden niin paljon kuin on tarpeellista, kuten oppaan muodossa. (Knaapi 2021.)
Osana sairaanhoitajan koulutuksen opinnäytetyötä (Ruusuvirta & Tiilikainen 2023) valmistuneen oppaan kautta vanhemmat saavat tietoa sairaudesta sekä ohjausta tuen piiriin. Opas on matalan kynnyksen työväline vanhempien sekä hoitohenkilökunnan välillä, ja vanhemman on helppo palata sen äärelle tarvittaessa.
Kirjoittajat
Anette Ruusuvirta on sairaanhoitajaopiskelija Lab-ammattikorkeakoulussa.
Sari Lehtinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Karjalainen, S., Keski-Rahkonen, A. & Nyberg, R. 2020. Nuorten laihuushäiriön perhepohjainen hoito. Duodecim-lehti. Viitattu 23.4.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15647
Knaapi, E. 2021. Pitkäaikaissairaan lapsipotilaan vanhemman osallistuminen ja rooli. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Viitattu 24.4. 2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/338941/Knaapi_Emilia_maisterintutkielma_2021.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Käypä hoito. 2014. Syömishäiriöt. Duodecim. Viitattu 24.4.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50101
Rienecke, R & Grange, D. 2022. The five tentes of family-based treatment for adolescent eating disorders. Journal of Eating Disorders. Viitattu 23.4.2023. Saatavissa https://jeatdisord.biomedcentral.com/articles/10.1186/s40337-022-00585-y
Ruusuvirta, A & Tiilikainen, H. 2023. Syömishäiriöt nuorilla – opas nuorisopsykiatrian osaston potilaiden vanhemmille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Viitattu 7.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088392
Silen, Y. & Soilinen, M. 2020. Odotettua useampi sairastaa syömishäiriön. Helsingin yliopisto. Viitattu 23.4.2023. Saatavissa https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/odotettua-useampi-sairastaa-syomishairion
Vierula, H. 2017. Perhekeskeinen avohoito tehoaa lasten syömishäiriöihin. Potilaan Lääkärilehti. Viitattu 23.4.2023. Saatavissa https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/perhekeskeinen-avohoito-tehoaa-lasten-syomishairioissa/
