Sote-ammattilaisten ensiapukoulutuksen merkitys Etelä-Karjalan väestölle

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi ja varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä. (Työturvallisuuslaki, §46.) Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen.

Kuva 1. Ensiapukoulutus (iStock by Getty Images)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksotessa) on alettu kiinnittää huomiota turvalliseen työympäristöön sekä tapaturmia ehkäisevään työhön. On todettu, että sisäisellä ensiapukoulutuksella voidaan parantaa henkilöstön osaamista ja vaikuttaa koulutuskustannuksiin sekä työhyvinvointiin. Avuntarve voi kohdistua henkilöstöön tai asiakkaisiin ja seuraukset voivat vaikuttaa monella tapaa organisaation toimintaan. LAB-ammattikorkeakoulussa valmistuneen YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ensiapukoulutusmalli Eksoten sote-ammattilaisia varten (Nevalainen 2021).

Laki määrittää, että jokainen on velvollinen auttamaan onnettomuustilanteissa. Henkilöstö voi joutua osalliseksi auttamistilanteisiin myös vapaa-ajallaan. Hätätilanteessa ensiaputaitoinen henkilöstö pystyy toiminnallaan parantamaan loukkaantuneen selviytymismahdollisuutta ja jopa pelastamaan toisen ihmisen hengen. Esimerkiksi Kuisma (2016) toteaa, että sydänpysähdyksen jälkeen maallikkoelvytys on kannattavaa, koska sillä voidaan lisätä henkilön selviytymismahdollisuus kaksinkertaiseksi. Henkilöstön osaaminen ja auttamistoiminta lisäävät hätätilanteiden sujuvuutta ja auttavat toteuttamaan alueellista pelastussuunnitelmaa, ensiapusuunnitelmia sekä ensihoidon palvelutasopäätöstä.

Kuva 2. Paineluelvytys (iStock by Getty Images)

Koulutuksesta hyötyy koko Etelä-Karjala

Väestön keski-ikä nousee Suomessa muita EU-maita nopeammin. Etelä-Karjalassa harvaan asuttujen alueiden väestö on iäkkäämpää kuin kaupungeissa ja palvelut kauempana. Väestön ikääntyminen ja iäkkäiden potilaiden määrän kasvu lisäävät myös mahdollisten tapaturmien ja sairaskohtausten määriä. Tämän vuoksi esim. ensiaputaitoisen kotihoidon henkilöstön merkitys kasvaa. Tapaturman tai sairauskohtauksen jälkeen etenkin iäkkäiden ihmisten tuen tarve lisääntyy ja se kuormittaa terveys-, kuntoutus- ja kotipalveluja, joiden takaaminen on hankalaa vähenevien julkisten resurssien takia (Tuovi 2021).

Ensiaputaidoilla voidaan vaikuttaa sairauskohtauksen saaneen tai onnettomuudessa olleen selviytymiseen. Lisäksi ensiaputaidoilla voidaan vaikuttaa tapaturmien ja sairauskohtauksien aiheuttamien hoitojaksojen ja hoitopäivien määriin sekä niistä seuraaviin kustannuksiin. Koulutuksella on vaikutusta myös työturvallisuuteen ja sitä kautta sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrään, työkyvyttömyyteen, työn sujuvuuteen ja työntekijöiden sitouttamiseen. Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat suuria kustannuseriä työnantajalle, ja näiden vaikutus näkyy kuntatasolla asti.

Kirjoittajat

Markus Nevalainen on keväällä 2021 valmistuva ylemmän AMK-koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Pirjo Vaittinen, yliopettaja (TtT) LAB-ammattikorkeakoulussa, on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

Kuisma, M. 2016. Kannattaako maallikon elvyttää? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 132(4):294-5. Viitattu 8.5.2021. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12981

Nevalainen, M. 2021. Ensiapukoulutuksen malli Eksotessa. Opinnäytetyö (YAMK). Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 8.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118199 [A2]

Tuovi. 2021. Sisäisen turvallisuuden portaali. [Viitattu 8.5.2021.] Saatavissa: https://sisainenturvallisuus.fi/sisaisen-turvallisuuden-tila

Työturvallisuuslaki. Finlex. 2021. [Viitattu 8.5.2021.] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki