Posikierroksella tarkoitetaan keskustelua, jossa jokainen vuorollaan kertoo yhden asian, jonka kokee itse positiivisessa mielessä. Tässä yhteydessä kaikki negatiivisuus on kiellettyä, kuten myös muiden keskustelijoiden ja heidän kertomustensa arviointi. Posikierroksella ei siis pyritä varsinaiseen dialogiin, vaan jokainen vain jakaa vuorollaan omat tarinansa tai mietteensä.
Tällainen posikierros otettiin LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen markkinoinnin opiskelijoiden 2. vuosikurssin opiskelijoiden kanssa käyttöön koronapandemian ja Ukrainan sodan aikana, jolloin etenkin yleinen uutisointi oli pitkälti varsin negatiivista sisältöä omaava. Lappeenrannan kampuksen markkinoijat viettävät läpi opintojensa paljon aikaa yhdessä, sillä tiimiyrittäjyyteen ja -oppimiseen pohjaava opiskelumuoto toteutetaan oman yrityksen kautta tiiviissä yhteistyössä koko ryhmän kesken (Kokkonen 2021). Tämän vuoksi positiivisen työilmapiirin vahvistaminen ja ylläpito koettiin erittäin tärkeäksi asiaksi.
Positiivisuuden luominen ja vahvistaminen positiivisuudella ei ole uusi keksintö, ja tätä aihetta käsitellään niin kirjallisuudessa kuin erilaisten valmentajien toimesta. Ihmismielellä on usein taipumusta ajatella ensimmäisenä mitä on pielessä. Siksi olisikin hyvä opetella tunnistamaan hyviä asioita elämässä ja sanomaan näitä ääneen (Tuominen 2016). Myös psyykkinen valmentaja ja kirjailija Erik Bertrand Larssen (2018) korostaa, että päivän ensimmäisten ajatusten olisi hyvä olla positiivisia. Tämä heti päivän alussa koettu positiivisuus – tai negatiivisuus – vaikuttavat pitkälle koko päivään. Tämän vuoksi markkinoinnin opiskelijoiden kanssa päädyttiin pitämään posikierros heti oppituntien alkuun, ennen varsinaiseen asiaan siirtymistä.
Koettiin yhdessä tärkeäksi
Vaikka posikierroksen aloittaminen saattoi tuntua joistakin hieman oudolta tai jopa lapsellisen yksinkertaiselta, innostui koko ryhmä melko pian uudesta toimintamallista. Tulihan siitä positiivisia ajatuksia itse kullekin. Joko omasta tai kaverin suusta kuultuna. Sanoohan vanha sanontakin, että ”jaettu ilo on kaksinkertainen ilo”.
Ainoa sääntö posikierroksessamme oli, että positiivisen noston tuli olla jokseenkin ajankohtainen ja lähimenneisyydestä. Lapsuudenmuistot jätettiin siis kierroksen ulkopuolelle. Oli ilahduttavaa huomata, että varsin useasti nostot olivat varsin arkisia asioita, kuten kavereiden ja sukulaisten tapaamisia tai hyviä keskusteluja jonkun kanssa. Mielestäni tämä vahvistaa jo aiemmin todettua seikkaa, eli monesti elämässä on jo paljon hyviä asioita, jotka olisi hyvä tunnistaa ja sanoittaa ääneen hyviksi asioiksi.
Posikierros-käytäntömme lyhyestä historiasta huolimatta uskallan suositella tätä muillekin. Oli sitten kyseessä opiskelijat tai työporukka tai vaikka johtoryhmä. Positiivisuudesta kun harvoin on haittaa.
Kirjoittaja
Sampo Kokkonen toimii tiimivalmentajana ja markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Kokkonen, S. 2021. Osuuskuntatoimintaa hyödyntävässä tiimioppimisessa toteutuu aito työelämäyhteys. LAB Focus. Viitattu 9.6.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/osuuskuntatoimintaa-hyodyntavassa-tiimioppimisessa-toteutuu-aito-tyoelamayhteys/
Larssen, E. 2018. Paras. Helsinki: Bazar Kustannus Oy
Niekverlaan. 2014. Verlaan, N. Peukalo-suosikki-käsi-käsivarsi. Pixabay. Viitattu 9.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-422147/
Tuominen, M. Positiivinen ajattelu. Mehiläinen. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://www.mehilainen.fi/nuorinainen/hyvinvointi/positiivinen-ajattelu
