LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönä (Kajanoja-Suominen 2021) toteutettiin tutkimuksellinen kehittämishanke, jossa luotiin varhaiskasvattajille suunnattu positiivisen pedagogiikan toimintamalli. Toimintamallia kehitettiin pirkanmaalaisen varhaiskasvatusyksikön työntekijöille suunnattujen toiminnallisten työpajojen sekä Joensuuhun kohdistuneen benchmarking-vierailukäynnin avulla. Toimintamallin avulla haluttiin lisätä työntekijöiden tietoisuutta positiivisen pedagogiikan periaatteista ja menetelmistä ja näin edistää varhaiskasvatuksessa olevien lasten hyvinvointia.
Lapsen hyvinvoinnin tukeminen vahvuuksien kautta
Positiivinen pedagogiikka keskittyy hyödyntämään ja vahvistamaan lapsella olevia voimavaroja ja myönteisiä kokemuksia. Kasvattajalta se vaatii jatkuvaa ja tietoista läsnäoloa hyvien asioiden, sanojen ja tekojen huomioimiseksi. (Avola & Pentikäinen 2019, 32.) Luonteenvahvuuksien huomioimiseen perustuvalla kasvatuksella voidaan ylläpitää lapsen hyvää itsetuntoa ja positiivista minäkäsitystä. Vahva psyyke auttaa lasta kasvun ja kehityksen eri vaiheissa, erityisesti ylitsepääsemättömiltä tuntuvissa tilanteissa. (Sandberg 2018, 24-25.)
Peterson ja Seligman (2004) ovat luoneet kuuden hyveen ja 24 luonteenvahvuuden VIA-luokituksen (Values in Action). Luonteenvahvuuksista huomioitavaa on, että ne ovat opittavia ja opetettavia taitoja. Niitä ovat muun muassa luovuus, sinnikkyys, sosiaalinen älykkyys, ryhmätyötaidot, itsesäätely ja huumorintaju. (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2018, 15.) Leskisenojan (2019, 159-160) mukaan kasvattajan tulee lapsen ikätaso huomioiden valita käyttöön lapselle helposti tunnistettavia ja omaksuttavia vahvuuksia kuten rakkaus, ystävällisyys, rohkeus, rehellisyys, anteeksiantavuus ja kiitollisuus. Monipuolisella sanoittamisella ne tarttuvat huomaamatta lapsenkin sanavarastoon ja tulevat luontevaksi osaksi päivittäistä vuorovaikutusta niin kasvattajan ja lapsen kuin lasten välisissä keskusteluissa.
Positiivisen pedagogiikan toimintamalli
Kehittämishankkeen myötä syntyneen toimintamallin pääteemoiksi muodostuivat kasvattajan ja lapsen välinen vuorovaikutus, luonteenvahvuudet, ohjattu toiminta, yhteistyö vanhempien kanssa ja toiminnan kehittäminen. Toimintamalli on hyödynnettävissä kohdeorganisaation lisäksi myös muissa varhaiskasvatusyksiköissä ja organisaatioissa, joissa työskennellään lasten ja nuorten sekä perheiden parissa. Pääteemoissa korostuvat lapsen ja kasvattajan välisen positiivisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen, luonteenvahvuuksien huomaaminen ja niiden sanoittaminen, kasvattajan ammatillisuus ja rooli ohjatun toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä, arvostava yhteistyö vanhempien kanssa sekä toiminnan kehittäminen työhyvinvointia tukevaksi.
Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on yksinkertaistetusti saada kasvattaja ja lapsi kukoistamaan. Positiivisen pedagogiikan myötä tavoitellaan pois häpeä- ja pelkokasvatuksesta kohti rakkauspohjaista kasvatusta, jossa kasvatus pohjautuu kasvattajan ja lapsen väliseen yhteyteen, rakentavaan vuorovaikutukseen ja empaattiseen johtajuuteen. (Trogen 2020, 17, 23.)
Kirjoittajat
Ninja Kajanoja-Suominen on keväällä 2021 valmistuva sosionomi (YAMK) -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutuksesta sekä Pirkanmaalla työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja.
Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori ja hän toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Avola, P. & Pentikäinen, V. 2019. Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. Espoo: BEEhappy Publishing.
Kajanoja-Suominen, N. 2021. ”Mutta se tiukkuuskin voi olla positiivista”: Positiivisen pedagogiikan toimintamalli. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö YAMK. [Viitattu 31.5.2021]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714804
Leskisenoja, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa: Toteuta käytännössä. 2. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Sandberg, E. 2018. ADHD ja oppimisen tuki: Huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Trogen, T. 2020. Positiivinen kasvatus. Jyväskylä: PS-kustannus.
Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2018. Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas. 2. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
