Mitä laadukkaaseen potilasohjaukseen sisältyy? Tutkimukset ovat antaneet selkeitä päätelmiä, jossa laadukasta ohjausta kuvaavat vuorovaikutus, sisältö, ohjaussuhde, tavoitteellisuus sekä aktiivinen toiminta (Paterick ym. 2017).Osa tutkimuksista painottaa myös potilasohjauksen jatkuvuuden varmistamista.
Potilasohjaaminen on terveydenhuollon ammattilaisen ydin osaamisalue, joka mahdollistaa potilaiden tiedonsaannin sekä tuen (Fall ym. 2013). Laadukas ohjaus vaatii ammattilaiselta ammattitaitoa hallita ohjausprosesseja ja niiden eri osa-alueita (Kemppainen ym. 2010). Kommunikointia ja ohjausta tapahtuu koko potilaan hoitoprosessin läpi, ja potilaslähtöinen asetelma mahdollistaa potilaan ja hoitajan oppimisen, voimaantumisen ja itseohjautuvuuden kasvun. Tämä yhdistelmä edistää potilaan terveyttä sekä pienentää terveydenhuollon kuluja. (Pesonen & Peurakoski 2013.)
Potilasohjausta ohjaa lainsäädäntö, jonka mukaan potilaalle on annettava selvitys omasta terveydentilastaan, hoidon merkityksestä jokaisessa hoidon vaiheessa, eri hoitovaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksista. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 5 §.) Terveydenhuollon ammattilaisen merkitys korostuu, sillä hänen on tuotettava hoitoinformaatio ymmärrettäväksi, jotta potilas sisäistää tiedon. Lainsäädäntöä täydentävät myös erilaiset hoitosuositukset, joiden avulla voidaan varmistaa asianmukainen hoito ja laatu (Vehmassalo & Rantovaara 2010).
Kansainvälisten tutkimusten mukaan ohjausprosessi vaikuttaa omahoitoon, toipumisen nopeutumiseen sekä elämänlaadun paranemiseen. Laadukkaalla potilasohjauksella voidaan vähentää hoidon komplikaatioita sekä motivoida potilasta omahoitoon. (Özdemir & Önler 2020.) Tutkimuksien mukaan terveydenhuollon ammattilaisten käsitykset potilasohjauksista ovat olleet myönteisiä, mutta kehittämisnäkemyksiä on nähty mm. ohjausmenetelmien sekä resurssien hyödyntämisessä (Kaakinen 2013).
LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja koulutuksen 2022–2023 opetussuunnitelmassa käsitellään laajasti potilasohjausta, sen vaikuttavuutta sekä kokonaishoidon laatua. Koulutuksen sisällössä potilasohjaus on huomioitu asiantuntijaluennoissa, innovatiivisissa tehtävissä sekä koulutuksen loppukehittämistehtävässä. Koulutuksesta valmistuu ensimmäisiä kehittämistehtäviä syksyllä 2023, ja ne käsittelevät potilasohjauksen prosesseja muun muassa potilasohjeiden, check-listojen sekä kirjaamisen fraasien avulla.
Lähteet
Fall, E., Chakroun, N., Dalle, N. & Izaute, M. 2013. Is patient education helpful in providing care for patients with rheumatoid arthritis? A qualitative study involving French nurses. Nurs Health Sci. Viitattu 9.6.2023. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23480278/
Kaakinen, P. 2013. Pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laatu sairaalassa. Väitöskirja. Oulun yliopisto, hoitotieteen ala. Viitattu 14.6.2023. Saatavissa http://urn.fi/urn:isbn:9789526202495
Kampus Production. 2021. An elderly man in blue sweater holding a tablet while talking to the people beside him. Pexels. Viitattu 14.6.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/an-elderly-man-in-blue-sweater-holding-a-tablet-while-talking-to-the-people-beside-him-7551607/
Kemppainen, V., Haatainen, K., Taam-Ukkonen, M., Penttinen, J., Turunen, H. & Miettinen, M. 2010. Potilasohjausprojektin (2008–2009) väliraportti. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja. Viitattu 14.6.2023.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785. Finlex. Viitattu 14.6.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Paterick, TE., Patel, N., Tajik, AJ. & Chandrasekaran, K. 2017. Improving health outcomes through patient education and partnerships with patients. Proc (Bayl Univ Med Cent). Viitattu 13.6.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5242136/
Pesonen, A. & Peurakoski, E. 2013. Potilaiden voimaannuttaminen hoitajien kokemana. AMK-opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 7.6.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63627/Pesonen_Annakaisa_Peurakoski_Erika.pdf?sequence=1
Vehmasaho, H. & Rantovaara, L. 2010. Potilasohjaus hoitotyössä. AMK-opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 13.6.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29007/rantovaara_laura_vehmasaho_hanna-kaisa.pdf?sequence=1
Özdemir, B. & Önler, E. 2020. The effect of a structured patient education intervention on the quality of life for coronary artery bypass grafting patients: A prospective randomised controlled study. J Perioper Pract. 2021 Apr;31(4):124–131. Epub 2020 Jun 30. Viitattu 7.6.2023. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32600189/
