Eroon ilmastoahdistuksesta tunteisiin vetoavalla viestinnällä 

Jos on seurannut uutisia keväällä 2022, ei ole voinut välttyä kuulemasta Pakistanin ja Intian helleaalloista. Poikkeuksellisen kova kuumuus – lämpötila alueella on noussut paikoitellen jopa 50 asteeseen – on esimakua siitä, mitä on tulossa, mikäli ilmastonmuutoksen torjunnassa ei onnistuta. Vehnäsato kärsii ja miljoonat ihmiset ovat kuumuuden vuoksi hengenvaarassa. (Helsingin Sanomat 2022.) 

Dufvan (2020) mukaan meidän tulee 2020-luvulla ratkaista ekologinen kestävyyskriisi. Mikäli emme tee mitään, maapallon lämpötila nousee kolmesta neljään astetta ja olemme tilanteessa, jossa ilmaston lämpeneminen ruokkii itse itseään. On siis entistäkin tärkeämpää, että pyrimme vaikuttamaan ihmisten tekemiin valintoihin viestimällä ilmastonmuutoksesta tutkitusti toimivin keinoin. 

Toimiva ilmastoviestintä

Armstrong ym. (2018) mukaan ilmastoviestinnässä tulee aina ilmaista, mikä ongelma on kyseessä, kuka tai mikä ongelman on aiheuttanut ja miten ongelma ratkaistaan sekä mitä yksilö voi tehdä. Pelkät faktat ja infografiikka eivät riitä herättämään kiinnostusta, vaan tarvitaan merkityksellistä ja ratkaisukeskeistä viestintää. Tarinat jäävät ihmisten mieleen ja ne herättävät tunteita, esimerkiksi toivoa. Kun ihminen uskoo muutoksen mahdollisuuteen ja tuntee toiveikkuutta, kasvaa kiinnostus aihetta kohtaan. Positiivinen viesti saa aikaan lisää positiivisia tekoja. Epätoivo puolestaan voi vähentää halukkuutta toimia. Toivoton olo aiheuttaa ilmastoahdistusta ja saattaa lamaannuttaa, jolloin ihminen ei kykene toimimaan.  Toivon ja pystyvyyden tunteen herättämisen lisäksi myös huumori auttaa saamaan viestin perille, sillä ilmastonmuutos voi olla aiheena raskas. Huumori auttaa varsinkin lapsille ja nuorille suunnatussa ympäristökasvatuksessa. Järjestöjen ja viranomaisten viestinnässä huumoria onkin hyödynnetty, mutta ei tarpeeksi. Pohjavire viestinnässä on edelleen synkkä ja syyllistävä, vaikka huumorin käyttö on viime vuosina jonkin verran lisääntynyt. (Lyytimäki 2018, 156.)

Sukeltaja pitää toisessa kädessään käytettyä hammasharjaa veden alla ja toisessa kylttiä, jossa lukee teksti ”Is this yours?”.
Kuva 1. Greenpeace järjestää kekseliäitä kampanjoita herätelläkseen ihmisten tietoisuutta ympäristön ja ilmaston tilasta (Greenpeace 2022)

Huumorin ja sarjakuvan hyödyntäminen

Jämsenius (2022) selvitti opinnäytetyössään, jonka aiheena on huumorin ja sarjakuvan hyödyntäminen nuorille suunnatussa ilmasto- ja ympäristöviestinnässä, miten ilmastoviestinnän teoriaa kannattaisi soveltaa käytännössä. Osana opinnäytetyötä kohderyhmään kuuluvilta nuorilta kysyttiin heidän ajatuksiaan ilmasto- ja ympäristöviestinnästä. Nuorten toive oli, että viestintä ei aiheuttaisi ahdistusta ja antaisi ohjeen toimintaan. Työn tuloksena syntyi viisi erillistä sarjakuvaa, jotka pyrkivät huumorin keinoin kuvaamaan vallalla olevia ilmasto- ja ympäristöongelmia: tupakantumppien heitto maahan (kuva 2), lukioiden linjastohävikki, luontokato, pikamuoti ja biojätteen kierrättämättä jättäminen.  

Sarjakuva, jossa lokit tupakoivat ja heittävät tupakantumppeja maahan. Heidän luokseen ilmestyy kiukkuinen pöllö, joka kertoo, että tupakantumpit aiheuttavat ongelmia luontoon ja vesistöön päästyään.
Kuva 2. Tupakantumppien heittäminen maahan on iso, maailmanlaajuinen ongelma (Jämsenius 2022)

Kirjoittajat

Hanna Jämsenius on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa pakkaus- ja brändimuotoilua ja valmistunut muotoilijaksi keväällä 2022. 

Noora Nylander on Pakkaus- ja brändimuotoilun lehtori LABin Muotoiluinstituutissa ja opettaa kestävää muotoilua.

Lähteet

Armstrong, A., Krasny, M. & Schuldt, P. 2018. Communicating Climate Change. A Guide for Educators. Cornell University Press. 

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitra. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Greenpeace. 2022. Is this trash yours? Marketing birds. Viitattu 24.5.2022. Saatavissa https://themarketingbirds.com/5-effective-greenpeace-advertisements-with-latest-broadcasted-turtle-journey-ads/

Helsingin Sanomat. 2022. Kuumuuden piinaamissa Intiassa ja Pakistanissa saadaan esimakua tulevaisuudesta. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008790520.html

Jämsenius, H. 2022. Huumorin ja sarjakuvan hyödyntäminen nuorille suunnatussa ilmasto- ja ympäristöviestinnässä. Viitattu 22.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205077806

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.