Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ympäristöä, jossa yksilö voi kokea turvallisuuden tunnetta, ilmaista avoimesti mielipiteensä ja tulla kohdelluksi tasavertaisena yksilönä. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä asioiden ääneen sanomista ei tarvitse pelätä, eikä virheistä rangaista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työyhteisössä kaikki saisivat aina tahtonsa läpi, vaan asioista pystytään keskustelemaan rakentavasti. (Levanto 2022.) Työyhteisössä käsite merkitsee luottamusta ja muiden kannustamista. Työyhteisön jäsenet eivät kilpaile toisiaan vastaan, vaan tekevät töitä yhteisenä tiiminä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan psykologisen turvallisuuden merkitystä työyhteisössä ja sen vaikutusta organisaatioon.
Nykypäivän työyhteisössä kiinnitetään entistä enemmän huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja sen parantamiseen. Henkilöstön hyvinvoinnilla voidaan vaikuttaa organisaatiossa moneen asiaan, kuten vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin, liiketaloudellisiin tuloksiin sekä innovaatioiden kehittymiseen. Hyvinvoiva työyhteisö on motivoitunut ja haluaa kehittyä sekä onnistua työssään. Organisaation tuki psykologisen turvallisuuden parantamisessa on elintärkeää organisaation tulevaisuudelle. (Yli-Kaitala & Toivanen 2021.)
Psykologisen turvallisuuden kehittäminen parantaa työyhteisön yleistä ilmapiiriä ja antaa jokaiselle mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä yhteisön jäsenenä. Kokonaisvaltaisella muutoksella on siis suora yhteys organisaation toimintaan. Psykologinen turvallisuus merkitsee sitä, että henkilöstön hyvinvointi paranee ja vaikutukset ulottuvat myös organisaation brändiin asti.
Kehitys on jokaisen vastuulla
Psykologisen turvallisuuden toteutuminen työyhteisössä vaatii jokaisen yksilön halua ja asennoitumista muutokseen. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Psykologisesti turvallisen työyhteisön kehittäminen on tietoista toimintatapojen muuttamista turvallisemmiksi. Tietoisesta toiminnasta voi tulla harjoittelulla automaattista, mutta jokaisen työyhteisön jäsenen on sitouduttava toimintamallien muutokseen. Muutoksen toteuttamisen tueksi organisaatio voi tutustua erilaisiin tarjolla oleviin työkaluihin psykologisen turvallisuuden kehittämiseksi. (Kyllönen 2024.)
Kyllösen (2024) opinnäytetyössä tutkittiin psykologisen turvallisuuden ilmentymistä LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden vetämässä tapahtumaprojektissa, joka järjestettiin helmikuussa 2024. Tutkimuksessa projektityöskentelyyn osallistuneilta eri alojen opiskelijoilta kerättiin aineistoa kokemuksistaan projektiryhmässä. Opiskelijat kokivat, että psykologinen turvallisuus oli hyvällä tasolla, mutta kehitettävää olisi sekä vuorovaikutuksessa että avoimen keskusteluilmapiirin luomisessa.
Psykologisen turvallisuuden kehittäminen ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä, vaan sille on annettava aikaa ja toiminnan on oltava tietoista sekä aktiivista. Useissa organisaatioissa psykologinen turvallisuus saattaa olla vielä vieras käsite, mutta se merkitsee organisaatiolle innovaatioita, hyvinvointia ja tulevaisuutta. Jokaisen organisaation tulisi olla tietoinen, miten psykologinen turvallisuus vaikuttaa liiketoimintaan ja henkilöstöön, sekä aloittaa prosessi sen kehittämiseksi.
Julia Kyllönen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta matkailu- ja tapahtumaliiketoiminnan restonomiksi keväällä 2024.
Hanna-Mari Karhinen työskentelee tapahtumaliiketoiminnan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.
Lähteet
johnhain. 2017. Kädenpuristus, tehdä yhteistyötä, kytkeä. Pixabay. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/k%C3%A4denpuristus-tehd%C3%A4-yhteisty%C3%B6t%C3%A4-2009195/
Kyllönen, J. 2024. Psykologinen turvallisuus DuuniExpon työryhmässä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, matkailu- ja tapahtumaliiketoiminta. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257775
Levanto, S. 2022. Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa? Ilmarinen. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/2022/psykologinen-turvallisuus/
Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. 2021. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa
