Psykologisen turvallisuuden merkitys monialaisissa verkostoissa

Palveluiden integraatio on sekä kansainvälisesti että Suomessa hyvin pinnalla oleva aihe, jonka tarve nousee pirstaleisesta palvelujärjestelmästä. Päällekkäiset palvelut ja suunnitelmat – tai toisessa ääripäässä väliinputoaminen – ovat haasteita, joita useita eri palveluita yhtäaikaisesti tarvitsevat asiakkaat kohtaavat. (Raitakari ym. 2019, 13–15; Ylitalo-Katajisto 2020, 87.) Palveluiden integraatiotarpeeseen vaikuttavat myös sote-palvelujen toimintaympäristön muutokset, kuten uusien ammattiryhmien syntyminen sekä palveluiden siirtyminen julkiselta sektorilta markkinaperustaisesti toimiville yksityisille palveluntuottajille (Sinkkonen ym. 2017; 111).

Eriytyneet organisaatio- ja ammattilaiskulttuurit voivat aiheuttaa näkemyseroja palvelujen tarpeissa, työskentelyn tavoitteissa, työkäytännöissä sekä ihmisten välisissä suhteissa (Sinkkonen ym. 2017; 108–111). Yhteistoiminta voi kuitenkin syntyä avoimen ja aidon vuorovaikutuksen kautta Juutin ja Luoman (2009) mukaan (Alho 2021, 74).  

Lähtökohta yhteisen tiedon rakentamiselle

Vaativalle asiantuntijatyölle, jossa asiantuntijuudet yhteen kytkeytyneinä ratkovat monimutkaisia haasteita, luo perustan psykologinen turvallisuus (Edmondson 2019). Psykologinen turvallisuus on kokemusta siitä, että ryhmässä uskaltaa osallistua ilman pelkoa muiden silmissä epäpäteväksi tai naurunalaiseksi joutumisesta. Kysymyksiä uskalletaan kysyä ja oma tietämättömyys näyttää. Ääneen puhumisella nähdään olevan vaikenemista isommat edut. (Tangen 2022; Hu ym. 2018, 1–7; Edmondson 2019.)Psykologinen turvallisuus vahvistaa työn imua, työntekijöiden luovuutta, tuloksellisuutta, oppimiskykyä sekä tyytyväisyyttä omaan työhön (Frazier ym. 2017, 140; Salmivaara ym. 2020, 188). Se myös lisää serendipiteettiä, jossa asiantuntijat sattumalta löytävät ratkaisuja ongelmiin tehdessään vaihtelevissa tiimeissä, erilaisten näkökulmien parissa töitä (Toivanen 2020, 305–318). Kuitenkin väliaikaisissa järjestelmissä, joita Goodmanin ja Goodmanin (1976) mukaan voidaan kutsua tilapäisorganisaatioiksi, psykologisen turvallisuuden rakentamisen on havaittu olevan haastavampaa. (Salmivaara ym. 2020, 188.)

Lapsiperheiden parissa monitoimijaista työtä tekevien ammattilaisten mukaan työtä haastaa vaikeus muodostaa ehjää kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta. Asiakkaalle on tällöin haastavaa tarjota oikea-aikaisia ja oikeanlaisia palveluita. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 16–17.) Psykologinen turvallisuus luo perustan monitoimijaisille tiimeille rakentaa yhteistä jaettua tietämystä asiakkaan tilanteesta. Psykologinen turvallisuus tulee ottaa tulevaisuudessa yhä paremmin huomioon, kun integroidaan palveluita ja haetaan vaikuttavuutta monitoimijaisista kokoonpanoista.

Lähteet

Alho, S. 2021. Kollektiivinen asiantuntijuus ja monitoimijainen yhteistyö aikuissosiaalityössä. Teoksessa Matthies, A.-L., Svenlin, A.-R. & Turtiainen, K. (toim.) Aikuissosiaalityö. Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Helsinki: Gaudeamus.

Edmondson, A. 2019. The Fearless Organization. Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth.  Äänikirja. Harvard Business School. Storytel. Viitattu 28.10.2023.

Frazier, M.L., Fainshmidt, S., Klinger, R.L., Pezeshkan, A. & Vracheva, V. 2017. Psychological safety: A meta-analytic review and extension. Personnel Psychology 70, 113-165. Viitattu 1.11.2023. Saatavissa doi:http://dx.doi.org/10.1111/peps.12183

Hu, Y., Zhu, L., Zhou, M., Li, J., Maguire, P., Sun, H. & Wang, D. 2018. Exploring the Influence of Ethical Leadership on Voice Behavior: How Leader-Member Exchange, Psychological Safety and Psychological Empowerment Influence Employees’ Willingness to Speak Out. Frontiers in Psychology, 1–10. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://libkey.io/libraries/2417/articles/232101685/full-text-file

Mönkkönen, K., Leinonen, L., Arajärvi, M., Hovatta, A.-E., Tusa, N. & Salokangas, K. 2019. Moniammatillisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. 47–88.

Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampereen yliopisto. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Salmivaara, V., Martela, F. & Heikkilä, J-P. 2020. Radikaali psykologinen turvallisuus tilapäisorganisaation luovan ja tuloksellisen toiminnan mahdollistajana. Hallinnon Tutkimus. Vol. 39 Issue 3, 188–204. Viitattu 27.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://libkey.io/libraries/2417/articles/520479921/full-text-file

Sinkkonen, S., Taskinen, H. & Rissanen, S. 2017. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi ja johtaminen. Teoksessa Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Helsinki: Sanoma Pro oy. 105–126.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma: LAPE-hankkeeseen liittyvän moniammatillista tiedonhallintaa kehittävän työryhmän raportti.  Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:36. Viitattu 27.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3886-1

Tangen, N. 2022. Psychological safety with Amy Edmondson. In Good Company with Nicolai Tangen Podcast. Spotify.

Toivanen, M. 2020. Mistä syntyvät onnekkaat löydöt asiantuntijatyössä? Työelämän tutkimus 18 (4) 2020, 205–322. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/89014/58753

Ylitalo-Katajisto, K. 2020. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöity sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoaminen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 57(1), 86–88. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.88947