Millainen olisi kaupunki ilman puita? Kesällä kuuma, muutoin myös tuulinen ja karu. Ilmanlaatu olisi huomattavasti heikompi ja linnut, oravat sekä monet hyönteiset etsisivät pesä- ja levähdyspaikkansa kauempaa taajamista.
Suomessa katu- ja puistopuiden historia on huomattavasti nuorempaa kuin Keski-Euroopassa, mutta useimpiin suurimpiin kaupunkeihin on kuitenkin muodostunut edustavia, säilyttämisen arvoisia katupuukokonaisuuksia sekä puistopuuryhmiä.
Vanhaa puustoa tulisikin säilyttää mahdollisimman paljon. Puiden monet ekosysteemipalvelut ovat suurimmillaan siinä vaiheessa, kun puu on saavuttanut maksimikokonsa, eli vasta noin 30 vuoden iässä. Yksi täysikasvuinen puu voi imeä hulevettä 1500 litraa päivän aikana sekä tuottaa happea 118kg vuodessa. (Helmenstine 2019.) Lisäksi puiden tuoman varjon sekä kosteuden haihduttamisen ansiosta lämpötila saattaa olla paikallisesti jopa 5 °C alempi kuin ympäröivillä, puuttomilla alueilla. (Tuhkanen 2020.)
Puilla voidaan viestiä ja vaikuttaa voimakkaasti kaupunkikuvaan: peittää tai korostaa näkymiä ja rakennuksia. Yksittäinen suuri puu voi toimia maamerkkinä esimerkiksi aukiolla ja puurivit ajoradan ja kevyen liikenteen välissä jakavat liikennealueet luontevasti. Suuret ja iäkkäät puukujanteet tuovat kaupunkitiloihin historiallista arvokkuutta ja muodostavat olennaisen osan kulttuuriympäristöä. Myös puulajin valinnoilla sekä puiden valaistuksella voidaan vahvistaa paikallista identiteettiä tai tunnelmaa. (Mäkitalo 2022, 18-19.)
Kouvolan kaupunkipuiden tilannetta selvitettiin inventoinnilla ja asukaskyselyllä
Kouvolasta tuli kaupunki vasta 1960-luvulla, mutta vanhimmat kaupunkipuut on istutettu jo useita vuosikymmeniä aiemmin. Puita istutettiin aluksi Asemanseudulle Valtion Rautateiden toimesta sekä Varuskunta-alueelle jo Venäjän vallan aikana 1910-luvulla. Useimmat Kouvolan keskustan puistot rakennettiin 1950-60-luvuilla, ja niiden puustossa on edelleen jäljellä puita paikalla olleiden pientalojen pihoilta. (Mäkitalo 2022; 7,27, 32.)
Kouvolan katupuusto on huomattavan lehmusvaltaista, kuten monessa muussakin kaupungissa. Lehmusta suositaan sen pitkäikäisyyden ja kestävyytensä vuoksi, mutta katupuulajistoa tulisi monipuolistaa mm. yleistyvien kasvintuhoojien kuten tautien ja tuholaishyönteisten varalta. Puistopuissa on perinteisten kotimaisten havu- ja lehtipuiden lisäksi käytetty yhä enemmän myös erikoisempia lajeja.
Kouvolan asukkaille syksyllä 2021 toteutetun kaupunkipuukyselyn mukaan puita pidetään tärkeinä ja viihtyisyyttä tuovina, ja vanhoja puita halutaan säilyttää. Puiden ekologisia hyötyjäkin tunnetaan jo melko laajasti. Kouvolan puiden lajistoon asukkaat toivovat monipuolisuutta sekä erityisesti kukkivia lajeja, kuten kirsikkapuita. (Mäkitalo 2022, 53.)
Tiivistyvä kaupunkirakenne, juuristolta tilaa vievä kunnallistekniikka sekä yleistyvät sään ääri-ilmiöt asettavat haasteita puiden menestymiselle rakennetussa ympäristössä. Kaupunkisuunnittelussa tarvitaankin vahvaa yhteistyötä eri yksiköiden ja hallintokuntien välillä, jotta kaupunkipuut eivät olisi enää muulle yhdyskuntasuunnittelulle alisteisia, vaan molemmista saatavat hyödyt tukisivat toinen toisiaan.
Kirjoittajat
Eeva Aarrevaara toimii yliopettajana Kestävä kaupunkiympäristö -ohjelmassa ja on ohjannut opinnäytetyötä, jossa on tuotu monipuolisesti ilmi kaupunkipuiden merkityksiä ja arvioitu niiden tilannetta Kouvolassa.
Liisa Mäkitalo työskentelee Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristö –toimialalla ja on suorittanut YAMK-tutkinnon LAB-ammattikorkeakoulun Kestävä kaupunkiympäristö –ohjelmassa.
Lähteet
Helmenstine, A. 2019. How Much Oxygen Does One Tree Produce? ThoughtCo. Viitattu 8.6.2022. Saatavissa https://www.thoughtco.com/how-much-oxygen-does-one-tree-produce-606785
Mäkitalo, L. 2022. Kaupunkipuuselvitys – katu- ja puistopuiden tilanne Kouvolan keskustassa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, kestävä kaupunkiympäristö. Lahti. Viitattu 8.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022062819153
Tuhkanen, E-M. 2020. Kaupunkipuiden ekosysteemipalveluiden arvosta. Luento, Viherpäivät 12.2.2020.
