Rakennus- ja purkujätteen kierrätyksessä haasteita

Suomi on jäämässä jälkeen EU:n tavoitteesta rakennus- ja purkujätteen kierrättämiseksi. Suomessa rakennus- ja purkujätteestä kiertää arviolta 58 %, kun vuoden 2020 alusta EU:n jätedirektiivi edellytti 70 % kierrätysastetta. (Salmenperä et al. 2016, European commission 2016). Arvokkaimmat jakeet, kuten metallit kierrätetään jo nyt tehokkaasti (Tilastokeskus 2019), mutta muiden jakeiden osalta materiaalikiertoa pitäisi tehostaa, kierrätystavoitteen saavuttamiseksi. Tätä tavoitetta edistäisi, jos nyt jätteenä pidetyille jakeille löydetään uusia arvokkaita käyttökohteita. LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto pyrkivät vastaamaan haasteeseen kehittämällä uusia kierrätysratkaisuja rakennus- ja purkujätteen eri jakeille RAPA– ja RAPUPUU -hankkeissa. 

Jätejakeet hyötykäyttöön 

Työmaalla rakennus- ja purkujäte esilajitellaan kierrätettäviin jakeisiin karkeasti raskailla työkoneilla. Jäljelle jäävä sekalainen jae murskataan, jotta sen sisältämät arvokkaat materiaalit, kuten metallit, saadaan kiertoon. Murskauksen jälkeen se käy läpi monivaiheisen mekaanisen käsittelyprosessin, jossa erotellaan kierrätettävät ja poltettavat jakeet hyötykäyttöön. 

Tämän käsittelyprosessin aikana noin 20–40 % rakennus- ja purkujätteestä päätyy sekalaiseksi alitteeksi (kuva 1) esimerkiksi seulan pohjalle. Tämä tarkoittaa jopa 100–300 tuhatta tonnia alitetta vuodessa. (Laine-Ylijoki et al. 2018). Alite sisältää vaihtelevissa määrin kaikkea mitä sekalaisessa rakennus- ja purkujätteessäkin on, betonia, tiiltä, puuta, muovia, kipsiä, keraamia ja lasia. Kyseessä on merkittävä materiaalivirta, jolle ei toistaiseksi ole muita käyttökohteita kuin kaatopaikkasijoitus tai poltto. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kannattava eikä edistä materiaalihyötykäytön tavoitteita. Alitteen hyödyntäminen materiaalina on haastavaa, sillä sen koostumus ja ominaisuudet vaihtelevat jätteen alkuperän ja käsittelymenetelmien mukaan. Tämä näkyy vaihteluna myös alitteesta tehtyjen tuotteiden ominaisuuksissa. 

Kuva 1. Sekalaisen rakennus- ja purkujätteen käsittelyssä syntyvää alitetta (Kuva: Ville Puhakka)

Monipuolisia valutuotteita 

Raaka-aineena alite on edullista, tällä hetkellä toimijat joutuvat maksamaan kuljettamisesta ja läjittämisestä. Alitetta kuitenkin syntyy paljon, eikä pienillä tuotemäärillä saada toiminnasta kannattavaa. Tarvitaan siis tuoteratkaisuja, joissa alitetta voidaan hyödyntää suuria määriä edullisesti.  

RAPA-hankkeessa tutkitaan, voidaanko alitetta hyödyntää erilaisissa betoninkaltaisissa valutuotteissa kiviaineksen korvikkeena. Alitepohjaisesta betonista valetaan erilaisia elementtejä kuten betoniporsaita, liikenne-esteitä, istutuslaatikoita ja muita vastaavia tuotteita, joissa tuotteiden ominaisuuksien pieni vaihtelu tai keveys verrattuna betonivalmisteisiin ei välttämättä olisi haitaksi. Alitteesta voitaisiin valmistaa myös rakennusaggregaatteja korvaamaan kivipohjaisia ja keinotekoisia valmisteita esimerkiksi tienrakennuksessa. Tällaisilta tuotteilta vaaditaan lujuutta ja kevyttä rakennetta. Jos alite-aggregaattien ominaisuudet ovat riittäviä, voidaan kivipohjaisille materiaaleille kehittää ekologinen ja edullinen vaihtoehto.  

Kirjoittaja

Ville Puhakka on kiertotalouden TKI-asiantuntija ja RAPA – Rakennus- ja purkujätteen vähähiiliset tuotteet -hankkeen projektipäällikkö. 

Lähteet 

European Comission 2016. Directive 2008/98/EC on waste (Waste Framework Directive) – Environment – European Commission. [Viitattu 24.6.2020] Saatavilla: http://ec.europa.eu/environment/waste/framework/. 

Laine-Ylijoki, J., Castell-Rüdenhausen, M., Kaartinen, T., Kärki, J., Pellikka, T., Punkkinen, H., Saastamoinen, H., Wahlström, M., ja Pohjakallio, M. 2018. Selvitys eräiden jätteiden ja rejektien käsittelykapasiteetin sekä muutaman jäteperäisen materiaalin markkinan tilanteesta Suomessa. Helsinki: Ympäristöministeriö. [Viitattu 24.6.2020] Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161095 

Salmenperä, H., Sahimaa, O., Kautto, P., Vahvelainen, S., Walström, M., Bachér J., Dahlbo H., Espo J., Haavisto, T. & Laine-Ylijoki J. 2016. Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 53/2016.  

Tilastokeskus 2019. Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto 2017. [Viitattu 24.6.2020] Saatavilla: http://www.stat.fi/til/jate/2017/13/jate_2017_13_2019-01-09_tie_001_fi.html 

Linkit 

Linkki 1. LAB. 2020a. RAPA – rakennus- ja purkujätealitteen vähähiiliset tuotteet. Viitattu [24.6.2020] Saatavilla: https://lab.fi/fi/projekti/rapa-rakennus-ja-purkujatealitteen-vahahiiliset-tuotteet 

Linkki 2. LAB. 2020b. Rakennus- ja purkujätteestä tehtyjen tuotteiden tuoteturvallisuus. Viitattu [24.6.2020] Saatavilla: https://lab.fi/fi/projekti/rapupuu 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.