Rakennustuotteet ovat isossa roolissa rakentamisen päästöjen vähentämisessä, kun Suomi pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Rakennettuun ympäristö tuottaa noin 30 % päästöistämme ja rakennustuotteiden osuus on siitä noin 20 %. Kun energian päästöt ovat laskusuunnassa, rakennusmateriaalien suhteellinen osuus puolestaan kasvaa. Rakennustuotteiden ympäristöseloste EPD on hyvä työkalu ilmastovaikutusdatan tuottamisessa (Rakennusteollisuus 2022).
Rakennustuotteiden päästöt muodostuvat moninaisista toiminnoista, kuten raaka-aineiden louhinnasta, niiden kuljetuksesta tuotantolaitokselle, valmistusprosessin energiankulutuksesta, niiden asennuksesta rakennukseen sekä tuotteiden kierrätyksestä. Rakennusten ilmastovaikutusten arviointi tulee rakentamislakien lakimuutoksen myötä pakolliseksi Suomessa 1.1.2024 (HE 139/2022, 1). Tuotteiden ilmastovaikutuksia voidaan arvioida rakennustuotevalmistajien laatimalla RTS EPD-ympäristöselosteella, joka sisältää tiivistetysti tiedot tuotteen elinkaarenaikaisista ympäristövaikutuksista. RTS EPD on tyypin III ympäristömerkki, joka laaditaan ISO 15804 -standardinperiaatteiden mukaan ja se on kolmannen osapuolen varmentama. (RTS 2022). EPDtä voi käyttää myös yrityksen markkinointiviestissä työkaluna ja lisäksi se edistää ympäristövaikutustietojen avoimuutta.
EPD-kehityksen ja -osaamisen kehitystarpeet
Elinkaarimallinnuksen ja elinkaarilaskennan ohjelmistoissa, joita EPDn laadinnassa käytettään, on merkittäviä eroja toimintojen, kattavuuden ja käytettävyyden suhteen. Ohjelmistot hyödyntävät standardeja ja tietokantoja. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä työskentelevä alan asiantuntija Elisa Lindqvist (2022, 37-38) arvioi, että ohjelmistoja tulisi myös kehittää paremmin hyödynnettäviksi. Lisäksi esimerkiksi rakennusten ilmastovaikutusten arvioijat ja suunnittelijat tarvitsisivat enemmän koulutusta EPD-ympäristöselosteisiin liittyen. Toistaiseksi alalta puuttuu esimerkiksi arvioijan pätevyysvaatimukset.
Tässä on uusi osaamishaaste koko rakennetun ympäristön alalle sekä rakentamisen, ohjelmistoalan ja ympäristöalan koulutuksen tuottajille. Mainitut koulutusalat ovat kaikki LAB-ammattikorkeakoulun osaamisalueita ja nyt pitäisikin tuleva kehitys ottaa huomioon sisällyttämällä EPD-kursseja opetussuunnitelmiin ja täydentämällä täydennyskoulutusportfoliota. Yrityskentässä on erityisesti pk-yrityksiä, tuotevalmistajia, jotka eivät ole voineet asiaan tarttua osaamisvajeen takia. On myös tärkeää, että LABin opiskelijat pääsevät tämän uuden tiedon piiriin.
Kirjoittaja
Anne-Marie Tuomala toimii Teknologia-yksikössä ympäristöteknologian lehtorina ja on aiemmin toiminut mm. pk-yrityskonsulttina kestävän kehityksen alalla.
Lähteet
Brennan, P. 2016. savilaatta katto tausta arkkitehtuuri design tyyli. Pixabay. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-1619863/
HE 139/2022. Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. 2022 vp. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_139+2022.pdf
Kivifaktaa. 2022. Rakennetun ympäristön elinkaaren hiilijalanjäljen (kt CO2) kokonaistulos sisältäen käyttövaiheen energian päästöt. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://kivifaktaa.fi/rakennetun-ympariston-paastot-painottuvat-kayttovaiheen-energiakulutukseen/
Lindqvist, E. 2022. EPD-ympäristöselosteet rakennusalan ympäristövaikutusten ohjaamisessa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Teknologia. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111422586
Rakennusteollisuus. 2022. Rakennettu ympäristö ja ilmastonmuutos. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Ilmasto-ymparisto-ja-energia/Materiaalitehokkuus/
RTS. 2022. RTS EDP -ympäristöseloste. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://cer.rts.fi/epd-ymparistoseloste/
