Ravintola-alalla työskentelee paljon ihmisiä edustaen monia eri kansallisuuksia. Alalla on paljon sääntelyä, mutta monia pakottavia säädöksiä pidetään enemminkin tahdonvaltaisina. Tämän seurauksena ala on värikäs, ja epäkohtia löytyy paljon. Alaikäiset ja ulkomaalaiset kärsivät eniten tilanteista, joissa alan lainsäädäntöä jätetään noudattamatta. Ravintola-ala on kokonaisuudessaan haastava ja sekä fyysisesti että henkisesti raskas työntekijöille. Asiakaspalvelu ja erilaisten ihmisten kanssa työskentely on keskiössä.
Työturvallisuuslain muutos astui voimaan kesäkuussa 2023. Muutosten myötä työnantajan on otettava entistä tarkemmin huomioon muun muassa työntekijän ikä ja ammattitaito. Tarkennuksilla selkeytetään sitä, että työnantajan on tarkkailtava entistä tarkemmin työympäristöä, työolosuhteita ja työturvallisuutta (Työturvallisuuslaki 2002/738).
Ravintola-alalla työskentelyyn liittyy usein alkoholilainsäädäntö. Alkoholilain tarkoitus on ohjata ja tarkkailla alkoholin kulutusta. Alkoholilain noudattamisen lisäksi anniskeluravintoloilla on myös paljon pakollisia lupia (Alkoholilaki 1102/2017). Aluehallintovirasto myöntää vähittäismyynti- ja anniskelulupia (Valvira 2023).
Alkoholitarkastajat valvovat ravintoloita satunnaistarkastuksilla, joita on noin kerran kuussa (Matikainen 2015). Usein tarkastuskäynnin taustalla on ilmianto epäillystä epäkohdasta.
Tämänhetkiset keinot alipalkkaukseen eivät yksin riitä
Alipalkkaus tarkoittaa sitä, että työntekijälle maksetaan vähemmän palkkaa kuin mitä hänelle työehtosopimuksen mukaan kuuluisi maksaa. Alipalkkausta voi pitää myös yhtenä työsyrjinnän muotona. Vaikka palkka olisi alle työehtosopimuksessa osoitetun määrän, on palkkaan silti sisällytettävä palkanlisät. Palkanlisiä on muun muassa työaikalisä, ikälisä ja ammattipätevyyslisä. Näiden lisien määrä vaihtelee. On ymmärrettävää, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät eivät ole perehtyneet Suomen lainsäädäntöihin ja säädöksiin alalla. Lait ovat muutenkin haastavia tulkita, ja oikealle kielelle käännettynäkin saattaa käsitys lain tarkoituksesta jäädä pois (Sisäministeriö 2011).
Ravintola-alalla käytetään paljon nuorta ja ulkomaalaista työvoimaa. Vaikka nuoria valmistuu ravintola- alan perustutkinnosta koko ajan, suurin osa ei jää alalle. Etenkin nuoria, jotka haluavat työkokemusta mistä vain alasta, on helppo saada alalle. Tällaisessa asetelmassa työnantaja usein huomaa ”porsaanreiän” ja pystyy esimerkiksi kokemattomuuteen vedoten tarjoamaan alhaisempaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa on määritelty. Ulkomaalaiset työntekijät ovat helposti samassa tilanteessa. Työnantaja saattaa käyttää tällaista tietämättömyyttä hyväksi. Tällöin väärinkäytökset ovat mahdollisia.
Alipalkkauksella ja epäselvillä työsuhteen ehdoilla voi olla vaikutusta alan houkuttelevuuteen. Vaikka työturvallisuuslakia on tarkennettu, on vieläkin ainoa sanktio sakko, eikä se estä vilpillisen toiminnan ja harmaan talouden jatkamista.
Kunttu (Kunttu 2024) selvitti opinnäytetyössään, miksi alipalkkausta tapahtuu. Tutkimustulosten perusteella siihen voisi todeta, että syitä on monia. Yrittäjät haluavat säästää veroissa, eläkemaksuissa ja sairausvakuutusmaksuissa. Nämä kiertämällä saadaan säästöä ravintolalle ja yrittäjälle. Toisin sanoen tällä tavalla halutaan maksimoida ravintolan tuotto hieman epämääräisin keinoin. Tällaisissa tapauksissa työntekijät ja erityisesti ulkomaalaiset työntekijät kärsivät toiminnasta.
Kirjoittajat
Annemari Kunttu valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi (AMK).
Jarmo Kemppinen toimii juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Alkoholilaki 1102/2017. Finlex. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20171102
ansiyuwudia. 2014. SiYu, A. Tarjoilija, barista, henkilökunta. Pixabay. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tarjoilija-barista-henkil%C3%B6kunta-6767345/
Kunttu, A. 2024. Alipalkkauksen kriminalisointi – ravintola-alalla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119118
Sisäministeriö. 2011. Harmaa talous yleistä ravintola-alalla. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://intermin.fi/-/svart-ekonomi-vanling-i-restaurangbranschen
Työturvallisuuslaki 738/2002. Finlex. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Valvira. 2024. Alkoholi. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Viitattu 29.5.2024 Saatavissa https://valvira.fi/alkoholi
