Etäkuntoutuksen katsotaan mahdollistavan fysioterapeutin pääsyn lähemmäs kuntoutujan, hänen lähipiirinsä ja toimintaympäristönsä arkea. Fysioterapeuttien ammattikunta on siirtynyt teknologian hyödyntämiseen hitaasti, vaikka etäkuntoutus on osoittautunut tulokselliseksi ja verrattuna kasvokkainen toteutuvaan kuntoutukseen vähintään yhtä hyödylliseksi. (Salminen ja Hiekkala 2019).
Covid-19–epidemia vauhditti keväällä 2020 Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiapalvelujen siirtoa reaaliaikaiseen etäkuntoutukseen.
Etäkuntoutuksen käyttöönotto edellyttää usein toimintakulttuurin uudistamista sekä teknologioiden ja toimintakäytäntöjen opettelemista.
Asiakkaan soveltuvuus etäkuntoutukseen tulee aina arvioida yksilöllisesti. Etäkuntoutuksen käynnistäminen edellyttää huolellista valmistautumista sekä osapuolien perehdyttämistä. Tietoturva ja -suoja on huomioitava. Uusia keinoja tarvitaan vertaisten ja ammattilaisten tukeen etäkuntoutuksen järjestämisessä. (Salminen ja Hiekkala 2019).
Tavoitetta kohti osatekijät monipuolisesti huomioiden
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelun toteutuksen palvelukuvauksen ehdot ja vaateet ovat tiukasti rajattuja, ja palvelun asiakaskunnalla on runsaasti osallistumisen ja toimintakyvyn haasteita. (KELA 2019). Toimiminen itsenäisenä ammatinharjoittaja-fysioterapeuttina asettaa omat haasteensa.
Palvelukuvauksen mukaisten vaatimusten tulee täyttyä; esimerkiksi asiakasturvallisuuden varmentaminen sopimusehdot täyttävällä vakuutusturvalla, voimassa oleva ensiapuvalmius sekä menettelyohjeet erityistilanteissa. Etäterapian tulee siis täyttää palvelukuvauksen mukaiset ehdot.
Erikoistumisopintojen kehittämistehtävän tarkoituksena oli kerätä teoriapaketti toteutuksen pohjaksi, jotta etäkuntoutukseen tuomat lisävaateet fysioterapialle tulee selvitettyä ja eri osatekijöiden huomioiminen tulee monipuolisesti varmistettua. Tämän pohjalta mahdollistuivat lyhyet etäfysioterapiakokeilut kohderyhmän asiakkailla.
Etäfysioterapiaan siirtyminen
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan etäpalvelujen tuottamisen edellytyksiin kuuluvat lakien ja asetusten huomiointi, tietoturvan varmistaminen, omavalvontasuunnitelman päivittäminen, vakuutusturvan sekä asiakasturvallisuuden huomiointi ja ennakointi (Valvira 2020).
Etäkuntoutukseen osallistuvan asiakkaan tunnistaminen ja tietoinen suostumus sekä soveltuvuuden laaja-alainen arviointi ovat keskiössä. Myös tilat ja laitteet sekä koulutusvaateet on huomioitava.
Kokeiluilla käytännön toteutukseen
Lyhyet kokeilut ongelmineen, ohjeistuksineen ja korjauksineen mahdollistivat hallitun siirtymän etäfysioterapian toteutukseen. Erikseen varattu aika etävastaanottoon liittymiseen ja tekniikan toimivuuden kokeiluun sekä vuorovaikutuksen tehostamiseen koettiin hyväksi. Asiakkaat olivat tyytyväisiä, omaiset ja avustajat osallistuivat innokkaasti.
Aiemmista fysioterapiakerroista tutulla toteutuksella eteneminen, tarkasti harkitut harjoitteet ja toteutusympäristön harkittu muokkaus olivat tärkeitä onnistuvuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Samalla tehostettiin kotiharjoittelua eli digitalisoitiin kotiharjoitteita Physiotools-sovelluksen avulla. Intensiivisyys, sairauskohtauksien huomiointi, kotiin jumiutuminen, pandemian luoma pakkotilanne ja avustajan rooli eettisyyden kannalta tarkasteltuna aiheuttivat haasteita etäfysioterapian toteutukseen.
Kuva 2. Terapian toteutusympäristössä on huomioitava myös pieniä osatekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaan kokemukseen terapiasta (Katja Kajas-Juselius)
Kirjoittajat
Katja Kajas-Juselius on fysioterapeutti (amk), itsenäinen yrittäjä, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottaja, neurologiseen ja ikääntyneiden fysioterapiaan erikoistunut terapeutti. Toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi on hänen erityisen kiinnostuksensa kohteena.
Annamaija Id-Korhonen, TtM, toimii fysioterapian lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on kiinnostunut sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiosta sekä palvelujen kehittämisestä.
Lähteet
Kajas-Juselius, K.2020. Reaaliaikaiseen etäfysioterapiaan siirtyminen Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöfysioterapiassa. Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumisopintojen kehittämistehtävä. LAB-ammattikorkeakoulu. Ei julkaistu
KELA.2019. Kelan terapian palvelukuvaus. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa https://www.kela.fi/documents/10180/9184001/Kelan+terapioiden+palvelukuvaus_FI_pdf.pdf
Salminen, A., Hiekkala, S. 2019. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankeen tuloksia. Kelan tutkimuksia, Helsinki. [Viitattu 10.12.2020] Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302635/Kokemuksia_etakuntoutuksesta.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. 3. Painos. Talentum Oyj. Helsinki.97-98.
Valvira. 2020. Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. [Viitattu 10.12.2020] Saatavissa: https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut
