Riittävä uni, hyvinvoiva hoitaja

Riittävä ja laadukas uni vaikuttaa positiivisesti virkeyteen, tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen ja luovuuteen. Levännyt ihminen kokee vähemmän haitallista stressiä ja riittämättömyyden tunnetta, mikä ehkäisee haitallista kuormittumista. (Työterveyslaitos 2021.)

Tehohoidossa työskentelevät hoitajat tekevät pääsääntöisesti epäsäännöllistä kolmivuorotyötä. Yhä useampi vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyöhäiriöistä, joista tärkeimpiä ovat vuorokausirytmin häiriintyminen, unettomuus, päiväaikainen väsymys ja työsuorituksen heikkeneminen väsymyksen takia sekä suurentunut riski sairastua vakavasti (Partonen 2020). Muita yleisiä häiriötekijöitä ovat mielialavaihtelut, päänsärky sekä sosiaalisen elämän kaventuminen (Jensen, Larsen & Thomsen 2018).

Kartoitusta PHHYKY:n valvontaosastoilla

Covid-pandemia on lisännyt merkittävästi hoitohenkilöstön uupumusta ja kuormittumista. Tämä on näkynyt pitkinä sairauslomina ja poikkeuksellisena käyttäytymisenä, esimerkiksi ärtyneisyytenä. Asia on äärimmäisen tärkeä, sillä osaavan työvoiman saatavuudessa on ongelmia eikä yhtään kollegaa olisi vara menettää.

Uniongelmia ja palautumista selvitettiin kyselyllä sekä työterveyshoitajan avainhenkilöhaastattelulla. Kysely lähetettiin teho- ja valvontayksikön hoitajille (N=80), ja vastausprosentti oli 50.

Kuva 1. Tehohoitotyön tekninen toimintaympäristö vaatii tarkkaavaisuutta. (Kuva: Pirjo Rouhiainen)

Lähes kaikilla vastanneilla oli uniongelmia liittyen nukahtamiseen, yöllisiin heräilyihin, painajaisiin, unirytmin kääntämiseen sekä jatkuvaan väsymykseen. Yövuorojen välissä nukkuminen jäi useammalla hoitajalla varsin vähäiseksi, 2–4 tuntiin, jolloin kierre univajeelle oli valmis. Palautumista ei monikaan kokenut edes vapaapäivillä tapahtuvan. Iällä ei ollut merkitystä, uniongelmista kärsivät yhtä lailla nuoret kuin iäkkäämmätkin hoitajat.

Toisaalta vastauksista ilmeni, että unen tärkeys tiedostettiin. Palautumiskeinoina tunnistettiin terveellinen elämäntapa, säännöllinen liikunta, säännölliset rutiinit ja optimaaliset nukkumisolosuhteet sekä työhyvinvointia tukeva työvuorosuunnittelu. Muita hyviä palautumiskeinoja koettiin olevan laadukas vapaa-aika, perhe, ystävät ja stressin välttäminen.

Huolehdi itsestäsi, jotta jaksat huolehtia muista

Jokaisella työntekijällä on vastuu oman työhyvinvointinsa ylläpitämisestä sekä tarvittaessa hakeutumisesta työterveyshuollon tarjoamiin palveluihin. Nykyinen kiireinen ja virikekylläinen elämä älylaitteineen huonontaa päivittäistä palautumista. Aivot eivät saa lepoa jatkuvassa viriketulvassa. Palautumisen kannalta tärkeää olisivat pienet päivittäiset rentoutumishetket ilman mitään tekemistä.

Riittävä uni ja palautuminen ovat erittäin tärkeitä työn jaksamisen kannalta vuorotyötä tekevillä. Väsyneenä virheiden mahdollisuus lisääntyy johtaen potilasturvallisuuden vaarantumiseen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.) Tärkeää on ymmärtää nukkumiseen liittyvät haasteet ja löytää itselle sopiva unirytmi ja keinot palautumiseen.

Kirjoittajat

Johanna Rantanen työskentelee sairaanhoitajana teho-osastolla Päijät-Hämeen keskussairaalassa vastuualueenaan elinluovutus ja dialyysi. Hän opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.

Pirjo Rouhiainen työskentelee sairaanhoitajana teho-osastolla Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja  opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.

Ann-Nina Maksimainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä asiakkuuspäällikkönä ja vastaavana lehtorina. Hän on toiminut Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen vastuuopettajana. 

Lähteet

Jensen H. I; Larsen J.W. & Thomsen T.D. 2018. The impact of shift work on intensive care nurses` lives outside work: A cross-sectional study. Journal of Clinical Nursing. 2018-02, Vol.27 (3-4), 703‒709. Viitattu 21.3.2022. Saatavissa https://onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.cc.lut.fi/doi/pdfdirect/10.1111/jocn.14197

Partonen, T. 2020: Epäsäännöllinen työaika ja vuorotyö. Duodecim. Viitattu 3.2.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01013

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas. Viitattu 7.9.2021. Saatavissa https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf

Työterveyslaitos.2021. Vuorotyö. Viitattu 12.3.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoaika/vuorotyo