Tekoälyn kehittyminen ja sen soveltaminen viranomaistoiminnassa on noussut merkittävästi oikeudelliseksi sekä eettiseksi keskusteluaiheeksi. Rikosoikeudellisen päätöksenteon kontekstissa tekoälyn käyttö tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Kyse ei ole pelkästään teknologian soveltamisesta, vaan sen vaikutuksista perusoikeuksiin, oikeusturvaan ja lainkäytön luotettavuuteen. Martemaa (2025) tarkasteli opinnäytetyössään tekoälyn hyödyntämistä rikosoikeudellisessa päätöksenteossa kansallisen ja EU-oikeuden, tietosuojasääntelyn sekä eettisten näkökulmien kautta.
Tekoälyn vahvuus on sen kyvyssä analysoida suuria tietomassoja nopeasti ja tehokkaasti. Rikosoikeudessa tätä voidaan hyödyntää erityisesti tiedon jäsentelyssä, asiakirjapohjien laatimisessa ja ennakoivassa analytiikassa esimerkiksi oikeudenkäynnin tuomion yhteydessä. Generatiivinen tekoäly, kuten ChatGPT, on jo nyt käytössä muun muassa juridisten tekstien luonnostelussa ja vaihtoehtoisten muotoilujen etsimisessä. Näissä käyttökohteissa tekoäly toimii asiantuntijan työkaluna, ei itsenäisenä päätöksentekijänä. (Koulu & Kontiainen 2019; Hautamäki 2023.)
Oikeudelliset ja eettiset reunaehdot päätöksenteossa
Kuitenkin rikosoikeudellisessa päätöksenteossa tekoälyn käyttö itsenäisenä ratkaisijana kohtaa useita oikeudellisia esteitä. EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) sekä kansallinen lainsäädäntö korostavat yksilön oikeutta tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti. GDPR:n 22 artiklan mukaan rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta merkittävää vaikutusta aiheuttavan automaattisen päätöksenteon kohteeksi ilman inhimillistä väliintuloa. Kyseisen artiklan mukaan rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että häntä koskevia tietoja käsittelee luonnollinen henkilö. Rikosoikeudellinen päätöksenteko, joka voi johtaa merkittäviin seuraamuksiin, kuten vapaudenmenetykseen, edellyttää oikeudenmukaista ja läpinäkyvää menettelyä, jossa lopullinen harkintavalta kuuluu ihmiselle.
Yksi keskeinen huolenaihe liittyy tekoälyn mahdollisiin vinoumiin. Tekoäly oppii historiatiedosta, ja jos data on erityisen syrjivää tai epätasa-arvoista, tekoäly voi vahvistaa näitä rakenteita. Tämä on erityisen ongelmallista rikosoikeudessa, jossa syrjimättömyys, tasa-arvo ja puolueettomuus ovat perusoikeuksia. SIENNA-projektin ja useiden asiantuntijoiden mukaan on olemassa todellinen riski, että algoritmit tekevät virheellisiä tai syrjiviä päätelmiä, joita ei voida perustella tai valvoa samalla tavoin kuin ihmisten tekemiä ratkaisuja. (Rodrigues ym. 2019; Ojanen ym. 2022.) Toisena haasteena pidetään oikeussuojan ja tietosuojan toteutumista. On olemassa vaara siitä, että tekoälyjärjestelmälle syötetty tieto voi vuotaa tai jäädä digitaalisiin pilvipalveluihin, vaikka suostumusta ei ole annettu. Tekoäly ei siis vielä kykene tunnistamaan tietosuojaan liittyviä tietoja, kuten ei myöskään vinoumia. (Pujari ym. 2023.)
Hyvän hallinnon periaatteet pätevät
Viranomaistoiminnan näkökulmasta tekoälyn hyödyntämistä ohjaavat hyvän hallinnon periaatteet: avoimuus, läpinäkyvyys ja vastuu. Automaattisen päätöksenteon osalta herää kysymys virkavastuusta – kenelle kuuluu vastuu, jos tekoäly tekee virheen? Koska tekoäly ei ole oikeussubjekti, vastuu jää aina ihmiselle tai viranomaiselle. Tämä korostaa inhimillisen valvonnan ja harkinnan merkitystä. (Sitra 2022; Valtiovarainministeriö 2025)
Toisaalta tekoälyllä on myös potentiaalia kehittää oikeusprosessia. Älysopimukset ja lohkoketjut voivat lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Lisäksi tekoäly voi nopeuttaa hallinnollisia prosesseja, vapauttaa resursseja ja mahdollistaa tehokkaampaa tiedonhallintaa. (Khan ym. 2021.) Sitran (2022) ja Hautamäen (2023) mukaan tekoälyn käyttö voi parantaa viranomaistoiminnan tehokkuutta erityisesti matalan riskin tilanteissa, kuten tiedonhaussa.
On syytä painottaa, että tekoälyn tulevaisuus rikosoikeudessa ei ole yksiselitteinen. Sen kehitykseen vaikuttavat niin teknologinen edistys, lainsäädäntö kuin yhteiskunnalliset arvot. Tekoälyn käyttö rikosoikeudellisessa päätöksenteossa vaatii tasapainottelua innovaation ja oikeusturvan välillä. Sitä ei voida ottaa käyttöön laajamittaisesti ennen kuin oikeudelliset, eettiset ja teknologiset edellytykset on asianmukaisesti ratkaistu.
Kirjoittajat
Jonna Martemaa on tradenomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Jarmo Kemppinen toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Hautamäki, T. 2023. Joko tällä kertaa, tekoäly? Advokaatti 4/2023. Viitattu 15.5.2025. Saatavissa https://advokaatti.fi/2023/09/18/joko-talla-kertaa-tekoaly/
Khan, S., Loukil, F., Ghedira-Guegan, C., Benkhelifa, E. & Bani-Hani, A. 2021. Blockchain smart contracts: Applications, challenges, and future trends. Primo.
Koulu, R. & Kontiainen, L. 2019. How Will AI Shape the Future of Law. Helsinki: University of Helsinki Legal Tech Lab.
Martemaa, J. 2025. Tekoälyn hyödyntäminen rikosoikeudellisessa päätöksenteossa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/891441/Martemaa_Jonna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ojanen, A., Sahlgren, O., Vaiste, J., Björk, A., Mikkonen, J., Kimppa, K., Laitinen, A. & Oljakka, N. 2022. Algoritmien syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:54. Viitattu 8.5.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164290/2022_VNTEAS_54.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Pujari, S., Reis, A., Zhao, Y., Alsalamah, S., Serhan, F., C Reeder, J & B Labrique, A. 2023. Artificial intelligence for global health: cautions optimism with safeguards. Primo. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10225938/pdf/BLT.23.290215.pdf
Rodrigues, R., Siemaszko, K. & Warso, Z. 2019. SIENNA D4:2: Analysis of the legal and human rights requirements for AI and robotics in and outside the EU. Viitattu 8.5.2025. Saatavissa https://zenodo.org/records/4066812
Sitra. 2022. Tekoälyn käyttömahdollisuudet julkisella sektorilla. Sitran selvityksiä 206. Helsinki: Sitra. Viitattu 4.6.2025. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/tekoalyn-kayttomahdollisuudet-julkisella-sektorilla-sitran-selvityksia-206.pdf
tungnguyen0905. 2022. Nguyen, T. Tekoäly, scifi, tekniikkaa. Pixabay. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-teko%C3%A4ly-scifi-tekniikkaa-7111802/
Valtiovarainministeriö. 2025. Tekoälyn eettinen ohjeistus. Viitattu 7.5.2025. Saatavissa https://vm.fi/tekoalyn-eettinen-ohjeistus
