Ruokamatkailussa yhdistyvät paikalliset arvot, kestävyys ja tarinallisuus

Ruoka ja ruokailu ovat usein oleellinen osa matkailun palveluketjua, onhan ruoka meille jokaiselle perustarve. Se voi kuitenkin olla myös kokemuksen elämyksellisyyttä olennaisesti lisäävä osa, matkan mieleenpainuvin asia. Ruokamatkailu on yleensä kestävää ja tuo esille paikallisia arvoja, kytkeytyen paikalliseen kulttuuriin. (Haaga-Helia 2015; Haaga-Helia 2020) Päijät-Hämeen paikallisen ruokakulttuurin arvostusta lisäämään on kehitetty alueellisen yhteistyön voimin maakunnallinen Vellamomenu , joka on otettu omaksi monissa alueen ravintoloissa. Menussa hyödynnetään vain alkuperältään tunnettuja tuotteita, mikä muodostaa osan ruuan tarinasta ja lisää ruokailukokemuksen elämyksellisyyttä.

Vellamomenu on saanut nimensä kalevalalaisessa runoudessa veden hyvänä emäntänä tunnetulta Vellamolta (Kalevalaseura 2021), joten se sopii erinomaisen hyvin yhteen myös Päijät-Hämeen kuuden kunnan muodostaman Salpausselkä Geoparkin pääteeman (Veden muovaama maisema) kanssa.

Luontoympäristö värittää hyvinvointikokemusta

Ruokamatkailu tuottaa hyvinvointikokemuksia kaikille aisteille. Ruuan maku, tuoksu ja siihen liittyvät esteettiset elämykset ovat merkityksellisiä, mutta kokemukseen vaikuttaa oleellisesti myös ruokailuympäristö. Luontoympäristössä kokemuksen elämyksellisyyttä saattavat nostaa oleellisesti esimerkiksi ruokailuympäristön kaunis näköala tai sääolosuhteet, ja myös äänimaailma saattaa tuoda lisäväriä kokemukseen.

Joskus unohtumaton ruokailuelämys syntyy rauhoittumisen kautta, toisaalta myös ruokailutilanteeseen liittyvä sosiaalisuus voi olla joillekin erittäin merkityksellinen tekijä elämyksellisen hyvinvointikokemuksen synnyssä.

*Kuva 1. Upeat maisemat, maistuva lähiruoka ja kauniisti aseteltu kattaus luovat varman reseptin elämykselliselle ruokailukokemukselle. (Kuva: Päivi Tommola)*

Salpausselkä Geoparkissa suunnitteilla retkiruokakurssi

LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Salpausselkä Geopark näkyväksi -hankkeessa ruokamatkailuteema on noussut esille osana tapahtumatoiminnan kehittämiseen liittyvää yhteistyötä. Hankkeessa on suunniteltu ruokatuotteita yrittäjien hyödynnettäväksi. Suunnitteilla on myös paikallisia lähiruoka-aineksia ja maastoruokailuun liittyvää tietotaitoa hyödyntävä retkiruokakurssi, jonka yhteydessä tuodaan esille myös alueen upeita luontokohteita.

*Kuva 2. Salpausselkä Geoparkin alueella on useita kauniita laavupaikkoja, jotka luovat upeat olosuhteet elämykselliseen retkiruokailuun. (Kuva: Päivi Tommola)*

Kirjoittaja

Päivi Tommola, YTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Salpausselkä Geopark näkyväksi -hankkeen projektipäällikkönä. Hanke pyrkii lisäämään Salpausselkä Geoparkin kohteiden tunnettuutta ja näkyvyyttä. Salpausselkä Geoparkille haetaan UNESCO Global Geopark -statusta Lahti Regionin Salpausselkä Geopark -yksikön johdolla.

Lähteet

Haaga-Helia. 2015. Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia 2015–2020. [Viitattu 18.02.2021]. Saatavissa: https://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/ruokamatkailustrategia_2015-2020/#pid=1

Haaga-Helia. 2020. Suomen ruokamatkailustrategia 2020–2028. [Viitattu 18.02.2021]. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/4a7e69/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/visit-finland/julkaisut/ruokamatkailustrategia-2020-2028.pdf

Kalevalaseura. 2021. Kalevalankankahilla. [Viitattu 18.02.2021]. Saatavissa: https://www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla/nv/a.php

Linkit

LAB. 2020. Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke. [Viitattu 18.02.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/salpausselka-geopark-nakyvaksi-elinvoimaa-paijat-hameeseen

Visitlahti. 2020. Vellamomenu. [Viitattu 18.02.2021]. Saatavissa: https://visitlahti.fi/etusivu/ravintolat/vellamomenu/