Paikallisuuden kunnioittaminen ja osallistaminen näkyvät Business Finlandin (2019) listaamissa kestävän matkailun periaatteissa. Tuulentien (2005, 28) mukaan kestävän matkailun tulisi tuottaa pitkäkestoisia taloudellisia hyötyjä kohdealueelleen ja olla sosiaalisesti oikeutettua, missä hän näkee oleellisena matkailutoimijoiden ja paikallisen väestön yhteistyön. Myös UNESCO Global Geopark -tunnustusta tavoittelevassa Salpausselkä Geoparkissa paikallinen väestö ja lähimatkailijat halutaan mukaan alueen kehittämiseen.
Keväällä 2021 LAB-ammattikorkeakoulun ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisessä Salpausselkä Geopark näkyväksi -hankkeessa järjestetään osallistava sosiaalisen median kampanja, jonka ideana on kerätä matkailijoiden kokemuksia ja heidän jakamaansa visuaalista materiaalia alueemme kohteista ja hyödyntää niitä alueen esittelyssä ja kehittämisessä.
Luonto ja kulttuuriympäristö yhdessä
Kuudesta Päijät-Hämeen kunnasta koostuvan Salpausselkä Geoparkin pääteemana on Veden muovaama maisema. Alueen vetovoimassa yhdistyvät luonnon ja kulttuuriperinnön vaikutus. Luonnossa liikkumisen positiiviset vaikutukset yksinäänkin riittävät takaavan monelle meistä vahvan hyvinvointikokemuksen. Kokemus kuitenkin saattaa vahvistua siitä, että tunnemme ja ymmärrämme ympäristömme arvon.
Antikainen & muut (2018, 48) näkevät kulttuuriympäristöihin liittyvän hyvinvoinnin laaja-alaisena fyysisenä, psyykkisenä ja visuaalisena elementtinä. Heidän mukaansa erityisen tärkeää on, että ihminen kokee itse voivansa osallistua oman elinympäristönsä kehittämiseen. Salpausselkä Geoparkin alueella arvokasta luontoon liittyvää kulttuuriperintöä on monin paikoin tuotu esille tarinallistamisen keinoin. Esimerkiksi Päijänteen kansallispuiston keskellä Koreakoivun saaressa mestarikalastaja Toivo Pylvänäisen tarina ja Taruksen retkeilyalueella Savotta-kulttuuriin liittyvät tarinat ovat lähes yhtä olennainen osa kohteen vetovoimaa kuin sen luonto ja maisemat.
Paikallisylpeys voimavarana
Salpausselkä Geopark -yhteistyössä paikallinen väestö on otettu mukaan alueen kehittämistyöhön jo varhaisessa vaiheessa. LABin hallinnoimassa Salpausselkä Unesco Global Geopark -hankkeessa tehtiin yhteistyössä Lahden kaupungin ympäristökasvatuksen kanssa aluetta tunnetuksi paikalliselle väestölle suunnatuilla yleisöretkillä. Salpausselkä Geopark -näkyväksi -hankkeessa tätä on jatkettu geologista tietoutta ja luontoliikuntaa yhdistävissä Salpausselkä Geopark -suunnistuksissa.
Kuluvana keväänä haastamme kaikki luontomatkailusta kiinnostuneet retkeilijät mukaan kehittämään alueen näkyvyyttä. Jokainen kokemus on tässä yhteistyössä arvokas, koska se voi auttaa rakentamaan meille kaikille entistä viihtyisämpiä olosuhteita luontomatkailuun Päijät-Hämeessä.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Salpausselkä Geopark näkyväksi -hankkeen projektipäällikkönä. Hanke pyrkii lisäämään Salpausselkä Geoparkin kohteiden ja niihin liittyvän palvelutarjonnan näkyvyyttä.
Lähteet
Antikainen, J., Auri, E., Lahti, K., Levä, K., Mattinen, M. & Vanhatalo, R. 2018. Kulttuuriympäristöistä elinvoimaa ja hyvinvointia maakuntiin. Ympäristöministeriön raportteja 15/2018. [Viitattu 24.03.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160827/YMra_15_2018_Kulttuuriymparistosta_elinvoimaa.pdf
Business Finland 2019. Kestävän matkailun periaatteet. [Viitattu 24.03.2021]. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/kestavan-matkailun-periaatteet
Tuulentie, S. 2005. Paikallisten osuus kestävän matkailun suunnittelussa. Metlan työraportteja 20/2005. [Viitattu 24.03.2021]. Saatavissa:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2005/mwp020-04.pdf
Linkit
LAB. 2020. Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke. [Viitattu 24.03.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/salpausselka-geopark-nakyvaksi-elinvoimaa-paijat-hameeseen
