Sosionomiopiskelijat tiimiharjoittelussa

Sosionomikoulutuksen laajuus on 210 opintopistettä, joista 45 opintopistettä koostuu tavoitteellisesta harjoittelusta (LAB 2020). Harjoittelussa opiskelijalla on mahdollisuus harjoitella ammattialansa tehtäviä ja käytännön taitoja todellisissa työympäristöissä sosiaali- ja kasvatusalalla. Tulevaisuudessa sosionomien työ- ja tehtäväalueet ovat nykyistä monipuolisempia, ja tämä asettaa vaatimuksia sosionomikoulutuksen harjoittelujen kehittämiselle (Helminen 2021).

[Alt-teksti: Nuoria henkilöitä suunnittelemassa ja ideoimassa pöydän ympärillä. Pöydällä on isoja papereita, joihin on piirretty erivärisiä kaavioita ja tekstejä värikkäillä tussikynillä.] — Kuva 1. Tiimiharjoittelussa oppiminen tapahtuu yksilöllisesti ja vertaisoppien. (StockSnap 2015)

Tiimiharjoittelun mallintamista Hollolassa

Tiimimallista harjoittelua kehitettiin ja toteutettiin Hollolan Salpakankaalla sijaitsevissa yläkoulussa ja yhtenäiskoulussa yhteistyössä Hollolan Harrastamisen Suomen malli –hankkeen kanssa. Toteutuksen suunnittelu edellytti huolellista valmistelua ja selkeiden tavoitteiden asettamista jo opiskelijoiden rekrytointivaiheessa keväällä 2021. Opiskelijoiden harjoittelut käynnistyivät samana vuonna syksyllä, ja mukaan ensimmäiseen kokeiluun saatiin neljä opintojen eri vaiheissa olevaa sosionomiopiskelijaa, joista muodostettiin kaksi työparia.

Harjoittelussa opiskelijat toimivat yhteistyössä erityisesti koulun kuraattorin ja opettajien kanssa. LABin opiskelijoiden rooli profiloitui yhteistyössä koulusosionomin työnkuvaksi. Käytännön työ muodostui pääasiallisesti oppilaiden kohtaamisesta kynnyksettömästi koulun tiloissa. Kohtaamisen ydinajatus oli jalkautuminen mukaan autenttiseen toimintaympäristöön nuorten elämismaailmaan. Vuorovaikutuksen keskiössä oli luottamuksen rakentaminen nuoriin. Työn sisällöstä ja sen herättämistä ajatuksista voi lukea opiskelijoiden pitämästä Sosionomina koulussa -blogista.

Pedagogisena lähtökohtana opiskelijoiden työskentelylle oli yksilöllinen ja yhdessä tapahtuva reflektio, jossa oppiminen etenee tarkentuvana kehänä omakohtaisesta kokemuksesta reflektiiviseen havainnointiin ja abstraktiin käsitteellistämiseen sekä kokeilevaan aktiiviseen toimintaan (kts. esim. Kolb 1984). Opiskelijoiden oppimisen, käytännön toiminnan ja reflektion tukena oli moniammatillinen tiimi koulusta sekä harjoittelua ohjaava opettaja. Asioita käsiteltiin yhteisissä tapaamisissa ilmiötasolla ilman oppilaiden henkilötietoja.

Palautetta tiimiharjoittelusta

Opiskelijoilta kerättiin palautetta syksyn tiimiharjoittelusta ohjaus- ja arviointikeskustelujen yhteydessä sekä strukturoidulla SWOT-analyysillä. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan tiimiharjoittelun vahvuutena ovat esimerkiksi erilaiset näkökulmat kohdata asiakkaita ja erilaisten roolien ottaminen asiakastyössä. Vertaisoppiminen ja tiimityössä tapahtuva reflektointi mahdollistaa vaikeidenkin asiakastilanteiden käsittelyn turvallisessa ilmapiirissä. Tiimiharjoittelussa on itsenäisesti tekemään tottuneelle mahdollisuus saada kokemusta yhteistyöstä ja tarvittaessa tukea vertaisopiskelijalta. Tiimiharjoittelussa uhkana voidaan kuitenkin kokea vastuun kasautuminen yhdelle opiskelijalle ja toimintatapojen erilaisuus.

LABin Hyvinvointi-yksikössä opiskelijoiden tiimiharjoittelujen kehittämistä jatketaan myös monialaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö (2020) esittää monialaisen tiimiharjoittelun käyttöönottoa sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa. Tiimiharjoittelun tavoitteena on vahvistaa yhdessä oppimista, vastuunottoa, moniammatillista yhteistoimintaa ja päätöksentekoa. (STM 2020).

Kirjoittajat

Marika Norta työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja ohjaavana opettajana harjoitteluissa.

Kati Ojala työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja koulutusohjelman harjoitteluvastaavana.

Lähteet

Helminen, J. 2021. Harjoittelu ammattitaitoa edistämässä – kartoitus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sosionomikoulutuksessa. (Diak Puheenvuoro 37). Diakonia-ammattikorkeakoulu. [Viitattu: 16.12.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-381-0

Kolb, D. 1984. Experiental learning: Experience as a source of learning and development. Engelwood Cliffs, NJ: Prentice-Hall. [Viitattu 17.12.2021]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/235701029_Experiential_Learning_Experience_As_The_Source_Of_Learning_And_Development

LAB. 2020. Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelma. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://opinto-opas.lab.fi/fi/68177/fi/68143/SOS21KLTI/609/year/2020

STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162120/STM_2020_3_rap.pdf